Lasten saatava osallistua ilmastonmuutoksen ratkaisuun
22.11.2010 10:00
Marraskuun lopussa Cancunissa, Meksikossa alkaa seuraava kansainvälinen ilmastokokous, johon kohdistuu paljon odotuksia. Ilmastonmuutoksen seurauksista eniten kärsivät kehitysmaiden lapset eivät ole näkyvissä kokouksen asialistalla.On kuitenkin välttämätöntä, että Cancunin neuvottelut ja kansalliset toimintasuunnitelmat huomioivat ja tunnustavat lasten erityistarpeet ja oikeudet.
Ilmastonmuutos on suurin globaali terveysuhka 2000-luvulla. Se vaikuttaa eniten köyhyydessä eläviin lapsiin ja erityisesti tyttöihin. Alkavan elämän perusedellytykset, lasten oikeudet veteen ja sanitaatioon, ravintoon, koulutukseen ja suojeluun ovat uhattuna ilmastonmuutoksen vuoksi. Jo nyt lapset perheineen kokevat aiempaa enemmän katastrofeja, jotka kaikki vaikuttavat lasten eloonjäämiseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin ja katastrofeihin valmistautumisen tulee olla aiempaa konkreettisempi osa kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC arvioi, että satojen kutistuessa, karjan tuotannon pienentyessä ja kalakannan supistuessa aliravittujen ihmisten määrä lisääntyy lähivuosina 80-90 miljoonalla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämmönnousun myötä sairauksien määrä tulee kasvamaan. Malaria tappaa jo nyt noin 800 000 alle 5-vuotiasta lasta Afrikassa joka vuosi, ja luvun arvioidaan nousevan huomattavasti ilmastonmuutoksen seurauksena. Malarian leviäminen, ripulitautien lisääntyminen sekä tulvien aiheuttamat onnettomuudet ja kuolemat ovat osa ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia, jotka osaltaan lisäävät lapsikuolleisuutta.
Myös katastrofien jälkeisissä pakolaismuuttoliikkeissä lapset ja naiset muodostavat 75% kansanryhmistä, jotka joutuvat jättämään kotinsa.
Vaikka ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat vaikutukset lapsiin ovat valtavat, heitä ei tule nähdä vain haavoittuvana ryhmänä, vaan myös toimijoina. Pelastakaa Lasten ja World Visionin kokemukset katastrofialueilta ympäri maailmaa ovat osoittaneet että lasten ollessa aktiivisesti mukana valmistautumassa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin, valmiudet kohdata vaikeita tilanteita ovat huomattavasti paremmat.
Ikänsä ja kehityksensä mukaan lapset voivat olla mukana arvioimassa yhteisöjensä riskialttiutta, tekemässä lapset huomioivia valmiussuunnitelmia sekä miettimässä tapoja, joilla ympäristöriskejä pienennetään.
Lasten suojelun ja osallistumisen tulisi aina kulkea käsi kädessä. Lapsilähtöinen katastrofiriskien vähentäminen ja haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten suojeleminen tulee olla ilmastonmuutospolitiikan kulmakivinä. Niihin pitää myös kohdistaa rahallista tukea osana ilmastonmuutosneuvotteluja.
Ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin kohdennettuja rahoja ei kuitenkaan tule ottaa yleisistä kehitysyhteistyövaroista. Muutoin vaarana on, että myös ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta keskeisten sektoreiden, kuten terveys- ja koulutussektorin määrärahoista tingitään, vaikka koulutukseen panostaminen on yksi tärkeimpiä ilmastonmuutoksen torjumisen strategioita.
Ilmastonmuutospolitiikassa ei ole kyse ei vain päästöjen hillitsemisestä, vaan myös kiireellisistä ilmastonmuutokseen liittyvistä sopeutumistoimista, joiden täytyy kattaa köyhimmät ja marginalisoituneimmat yhteisöt ja lapset. Näissä sopeutumistoimissa keskeisiä ovat muun muassa ennakoivien varoitusjärjestelmien kehittäminen, koulutus- ja terveyssektorin vahvistaminen, sekä lapsilähtöisten katastrofiriskien vähentämiseen tähtäävien menetelmien tukeminen.
Lapsilla on oikeus osallistua ja olla osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Kansainvälisen yhteisön tulee huolehtia, että lasten ääni ei huku massiivisten ilmastonmuutoslobbauskoneistojen jyrinään.
Seminaari: Suomi ja maailman lapsikuolleisuuden vähentäminen
07.10.2010 09:00
Maailmassa menehtyy vuosittain jopa kahdeksan miljoonaa lasta, useimmat heistä helposti ehkäistävissä ja hoidettavissa oleviin tauteihin. Miten alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuutta voitaisiin vähentää? Mitä tulee ottaa huomioon, kun tuemme lasten ja äitien terveyden kohentamista toisissa valtioissa ja kulttuureissa? Entä mikä on Suomen vastuu ja mitä Suomi voisi tehdä maailmanlaajuisen lapsikuolleisuuden vähentämiseksi?
Muun muassa näitä seikkoja pohditaan Pelastakaa Lasten ja Suomen World Visionin järjestämässä ajankohtaisessa seminaarissa. Kehitysmaiden lasten ja äitien terveys on noussut viime aikoina julkisuuteen humanitaaristen katastrofien myötä, YK:n vuosituhattavoitteiden edistymistä käsittelevässä uutisoinnissa sekä marginalisoitujen ja köyhien perheiden arkipäivää seurattaessa. Seminaari tuo esiin lapsikuolleisuuden vähentämisessä jo aikaan saatuja tuloksia mutta myös lasten ja äitien terveyden edistämisessä kohdattuja haasteita ja epäkohtia.
Aika: Maanantai 25.10.2010 klo 13.00-15.00
Paikka: Kansallissali, Aleksanterinkatu 44, Helsinki
Tilaisuus alkaa klo 12.30 kahvitarjoilulla.
Seminaarin puhujat ovat lasten ja äitien terveyden sekä suomalaisen kehityspolitiikan asiantuntijoita. Tilaisuuden avaa Pelastakaa Lasten pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta. Alustajina ovat ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Pasi Hellman, Haikaranpesän kätilö Johanna Sarlio-Nieminen sekä Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen.
Paneelikeskusteluun osallistuvat kansainvälisen lääketieteen professori Per Ashorn (TaY), kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Kimmo Kiljunen sekä Kehys ry:n Rilli Lappalainen. Paneelia vetää toimittaja Tuomas Forsell. Paneelikeskustelun jälkeen on varattu hetki aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Seminaarin päättää Suomen World Visionin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Sami Lahdensuo.
Tilaisuus on maksuton.
Ilmoittautumiset 18.10.2010 mennessä Eveliina Hakuliselle eveliina.hakulinen@pelastakaalapset.fi / p. 046 878 3897.
Seminaarin puhujat:
Pasi Hellman on ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö. Hellman on työskennellyt muun muassa Aasian kehityspankin johtokunnassa Manilassa sekä Suomen ulkoasiainministeriön kehitysrahoituslaitosten yksikön päällikkönä
Johanna Sarlio-Nieminen toimii tällä hetkellä kätilönä Helsingissä Kätilöopisto Haikaranpesässä. Vuosina 2000-2003 Sarlio-Nieminen työskenteli Väestöliiton seksuaaliterveysprojektin koordinaattorina eteläisessä Malawissa.
Rilli Lappalainen on Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n pääsihteeri. Lappalainen edusti suomalaisia järjestöjä syyskuussa pidettyssä YK:n vuosituhattavoitteiden arviointikokouksessa New Yorkissa.
Miapetra Kumpula-Natri on SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja. Hän on toiminut vuosina 2008-2009 Demo ry:n puheenjohtajana ja on ollut vuosia Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja.
Kimmo Kiljunen on SDP:n kansanedustaja, joka on ollut mukana ulkoasiainvaliokunnassa vuodesta 1995. Kiljunen on työskennellyt muun muassa YK:n kehitysohjelmakoordinaattorina New Yorkissa, Helsingin yliopiston kehitysmaainstituutin johtajana sekä Unicefin konsulttina Nairobissa.
Per Ashorn on kansainvälisen lääketieteen professori Tampereen yliopistosta. Ashorn on erikoistunut lasten tartuntatauteihin, työskennellyt AIDS-tutkijana Tampereella sekä Yhdysvalloissa, ja toiminut lääkärinä ja kansanterveystieteen opettajana Malawissa.
Tuomas Forsell on MTV3:n Huomenta Suomen uutisankkuri ja vetää seminaarin paneelikeskustelua.
Suomen kannettava vastuunsa maailman lapsikuolleisuuden vähentämisessä
10.09.2010 11:30
Presidentti Tarja Halonen vastaanotti tänään Pelastakaa Lasten ja Suomen World Visionin vetoomuksen maailman lasten terveyden puolesta. 3544 kansalaisen allekirjoittamassa vetoomuksessa vaaditaan Suomea nostamaan lapsikuolleisuuden vähentäminen yhdeksi kehityspolitiikkansa keskeiseksi tavoitteeksi.
Suomen ja muiden avunantajien tuki kehitysmaille lapsikuolleisuuden vähentämiseksi on tällä hetkellä täysin riittämätön. Maailman valtiot ovat sitoutuneet vähentämään alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuutta kahdella kolmanneksella vuoden 1990 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Toteutus laahaa pahasti jäljessä, sillä lapsikuolleisuus on vähentynyt vasta vajaan kolmanneksen.
- Maailmassa menehtyy tänäkin vuonna lähes 8 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta, mikä on räikeä ihmisoikeuksien loukkaus. Suurin osa menehtyvistä lapsista voitaisiin pelastaa suhteellisen yksinkertaisin keinoin puhtaan veden, riittävän ravinnon ja perusterveydenhuollon avulla, muistuttaa Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Tiina Saukko.
Tällä hetkellä toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä maissa, joissa avun tarve on suurin. YK:n arvion mukaan sekä äitiys- että lapsikuolleisuuden vähentäminen maailman köyhimmissä maissa edellyttää 69 miljardin euron lisäpanostuksen vuosina 2011–2015. Myös Suomen tulisi kehitysyhteistyössään kohdistaa aiempaa enemmän tukea lasten ja äitien terveyteen.
- Suomen, muiden avunantajien ja kehitysmaiden hallitusten pitää myös vähentää eriarvoisuutta ja varmistaa, että myös köyhimmät naiset ja lapset saavat terveydenhoitoa, toteaa Pelastakaa Lasten pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta. Esimerkiksi Ruandassa ja Burkina Fasossa lapsikuolleisuus on vähentynyt paremmin toimeentulevien perheiden piirissä, mutta noussut köyhimpien väestöryhmien sisällä, jatkaa Markkula-Kivisilta.
Maailmanyhteisön toimia lapsikuolleisuuden vähentämiseksi arvioidaan YK:n vuosituhattavoitteiden 10-vuotisseurantakokouksessa New Yorkissa 20.–22.9.2010. Pelastakaa Lapset ja Suomen World Vision toivovat, että Suomi osaltaan tukisi pyrkimyksiä sopia konkreettisista toimenpiteistä lasten eloonjäämisen varmistamiseksi.
Älä pese käsiäsi (lapsen oikeudesta elämään) on Suomen World Visionin ja Pelastakaa Lasten toukokuussa 2010 käynnistämä kampanja, jonka tavoitteena on saada suomalaisten huomio kiinnittymään alle 5-vuotiaiden lasten turhiin kuolemiin. Nimien keruu kampanjan vetoomukseen jatkuu: www.äläpesekäsiäsi.fi
Tempaus maailman lasten terveyden puolesta
03.08.2010 09:00
Maailmassa menehtyy joka päivä yli 20 000 alle viisivuotiasta lasta. Heistä suurin osa olisi voitu pelastaa suhteellisen yksinkertaisin keinoin. Pelastakaa Lapset ry:n ja Suomen World Visionin yhteiskampanja Älä pese käsiäsi (lapsen oikeudesta elämään) haastaa suomalaiset toimimaan maailman lasten terveyden puolesta. Näyttelijä Chike Ohanwe ja tanssija Saara Mattsson kuuluvat niihin, jotka ovat tarttuneet haasteeseen.
Osana kampanjaa järjestöt toteuttavat yhdessä Chiken ja Saaran kanssa katutapahtuman Kolmen sepän patsaan kupeessa Helsingissä torstaina 5. elokuuta klo 11-16. Tapahtumassa tuodaan esiin maailman lasten terveyteen liittyviä ongelmia ja ratkaisuja teatterin, tanssin ja laulun keinoin.
- Totta kai otimme haasteen vastaan. Tämä on konkreettinen tapa vaikuttaa, Chike ja Saara sanovat.
Chiken ja Saaran esitysten ohella tilaisuudessa on mahdollisuus keskustella maailman lasten terveystilanteesta Pelastakaa Lasten ja Suomen World Visionin asiantuntijoiden, Anu Juvosen ja Sami Lahdensuon, kanssa. Lisäksi tapahtumassa kerätään nimiä kansalaisvetoomukseen, jonka allekirjoittajat toivovat Suomen nostavan maailman lapsikuolleisuuden vähentämisen yhdeksi kehityspolitiikkansa keskeiseksi tavoitteeksi. Vetoomus luovutetaan syyskuussa YK:n vuosituhattavoitteiden arviointikokoukseen lähtevälle Suomen valtuuskunnalle.
Tänä vuonna maailmassa menehtyy miltei kahdeksan miljoonaa alle viisivuotiasta lasta. Useimmat heistä kuolevat helposti ehkäistävissä ja parannettavissa oleviin tauteihin, kuten keuhkokuumeeseen, ripuliin ja malariaan. YK:n neljännen vuosituhattavoitteen päämääränä on alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuuden vähentäminen kahdella kolmasosalla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Tähän mennessä edistys on kuitenkin ollut liian hidasta ja tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. Suomi on yhdessä muiden maailman valtioiden kanssa sitoutunut toimimaan YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi. Lasten ja äitien terveyden edistämiseen tarvitaan merkittävää lisäpanostusta. Vastuu maailman lasten tulevaisuudesta on meillä kaikilla.
Maailman lasten hiljainen hätä
28.07.2010 10:00
Joka kolmas sekunti maailmassa kuolee yksi alle 5-vuotias lapsi. Näiden muutaman minuutin aikana, jotka käytät tämän artikkelin lukemiseen, menehtyneitä on jo noin 50. Suurin osa näistä lapsista olisi voitu pelastaa suhteellisen yksinkertaisin keinoin.
Suomessa lasten terveydestä on huolehdittu jo vuosikymmenten ajan ja maamme lapsikuolleisuus on hyvin alhainen. Maailmanlaajuisesti, esimerkiksi Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa, lasten kuolleisuus on kuitenkin yhä hälyttävän korkea. Kaiken kaikkiaan maailmassa menehtyy köyhyyden, syrjinnän ja epätasa-arvon seurauksiin - ravinnon ja puhtaan veden sekä terveydenhuoltopalvelujen puutteeseen - vuosittain noin 8 miljoonaa lasta.
- Kyseessä on yksi meidän aikamme suurimmista ihmisoikeusloukkauksista, toteaa Sami Lahdensuo lasten oikeuksia edistävästä kehitysyhteistyöjärjestö Suomen World Visionista.
Lapsikuolleisuus laskuun
Yleisimmin lapset menehtyvät likaisen veden ja vähäisen ravinnon heikentäminä ja terveydenhuoltopalvelujen puuttuessa sellaisiin helposti ehkäistäviin ja parannettavissa oleviin sairauksiin kuten keuhkokuumeeseen, ripuliin, malariaan ja tuhkarokkoon. Toivoa herättää kuitenkin se, että jopa 2/3 lasten kuolemista voitaisiin estää.
- Köyhien maiden lasten terveyttä pystyttäisiin parantamaan merkittävästi hyvinkin yksinkertaisin ja huokein keinoin. Avainasemassa ovat puhdas vesi, riittävä ja monipuolinen ravinto, rokotusohjelmat, hyttysverkot sekä toimivat sanitaatiojärjestelmät, Anu Juvonen Pelastakaa Lapset ry:stä täsmentää.
- Myös mahdollisuus terveydenhuoltopalvelujen käyttämiseen sekä terveyttä edistävän tiedon omaksumiseen esimerkiksi rintaruokinnan ja hygienian tärkeydestä on keskeistä, Juvonen lisää.
Edellä mainituilla keinoilla voitaisiin pelastaa vuosittain arviolta kuusi miljoonaa lasta.
Terveyteen on panostettava entistä enemmän. Maailman rikkaiden valtioiden osalta kyse on kehitysyhteistyövarojen kohdentamisesta ja lisäämisestä: suurempi osa varoista pitäisi käyttää lasten ja äitien terveyden parantamiseen.
- Nykyisin vain noin kolme prosenttia kehitysyhteistyövaroista käytetään äitien ja lasten terveyden edistämiseen. Tavoitteiden saavuttaminen vaatisi varojen kaksin- tai jopa kolminkertaistamista, Sami Lahdensuo sanoo.
Lisäksi varat pitäisi Lahdensuon ja Juvosen mukaan kohdentaa juuri niiden sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon, joista suurin osa lapsikuolemista aiheutuu, sekä niihin maihin, joissa avun tarve on suurin. Määrällisesti lapsia menehtyy eniten kolmessa väkiluvultaan suuressa maassa, Intiassa, Nigeriassa ja Kongon Demokraattisessa Tasavallassa, suhteellisesti puolestaan Sierra Leonessa, Afganistanissa ja Tšadissa.
Positiivista on se, että 60 maata on vuoden 1990 jälkeen saanut lapsikuolleisuuslukunsa vähenemään jopa puolella. Näihin maihin kuuluvat muun muassa Intia, Brasilia, Meksiko, Malesia ja Egypti. Kokonaisuudessaan maailman lapsikuolleisuus on pudonnut vuoden 1970 tasosta 30 prosentista nykyiseen noin 10 prosenttiin.
- Tämä osoittaa, että jopa vähillä resursseilla toimivissa hallinnoissa kansallisella johtajuudella, oikeanlaisilla panostuksilla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä voidaan saada aikaan kestäviä tuloksia lasten ja äitien terveyden parantamisessa. Avunantajien tehtäväksi jää taata riittävä tuki köyhien maiden kansallisille suunnitelmille terveyden parantamiseksi, Lahdensuo sanoo.
- Toimivia keinoja maailman lapsikuolleisuuden vähentämiseksi on siis olemassa, keinot olisi vain saatava käyttöön. Viime vuosien talouskriisin kurimuksessakin olisi muistettava, että ilman pitkäaikaista sitoutumista vuosituhattavoitteisiin vahingoitetaan jo ennestään hauraiden saavutusten jatkuvuutta, Juvonen päättää.
Suomen World Visionin ja Pelastakaa Lasten yhteiskampanjan ”Älä pese käsiäsi (lapsen oikeudesta elämään)” tavoitteena on saada suomalaisten huomio kiinnittymään alle 5-vuotiaiden lasten turhiin kuolemiin ja nostaa lasten ja äitien terveys suomalaisen kehitysyhteistyöpolitiikan keskiöön. Kampanjaan voi osallistua allekirjoittamalla vetoomuksen osoitteessa www.äläpesekäsiäsi.fi. Vetoomus luovutetaan syyskuussa valtuuskunnalle, joka lähtee edustamaan Suomea YK:n vuosituhattavoitteita käsittelevään huippukokoukseen 20.-22.9.2010.
Tiesitkö?
* Maailman väestöstä noin kolmannes on lapsia.
* Joka kolmas sekunti maailmassa kuolee yksi alle 5-vuotias lapsi. Vuorokaudessa tämä tarkoittaa yli 20 000 ja vuodessa miltei 8 miljoonan lapsen menetystä.
* Afrikan lasten kuolleisuus on keskimäärin jopa 25 kertaa korkeampi kuin rikkaissa maissa. Esimerkiksi Suomessa menehtyy 1000 elävänä syntyvää lasta kohden nykyään vain kolme alle 5-vuotiasta; Malissa tuhannesta lapsesta menehtyy ennen viidettä ikävuottaan lähes 200.
* Korkeimpien lapsikuolleisuuslukujen valtioissa – Sierra Leonessa ja Afganistanissa – vain 75 % lapsista saavuttaa viiden vuoden iän. Suomessa lapsista viisivuotiaaksi elää 99,7 %.
* Lukumääräisesti pitkälti yli puolet (60 %) pikkulasten kuolemista tapahtuu vain kuudessa suuren väkiluvun maassa: Intiassa, Nigeriassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Pakistanissa, Kiinassa ja Etiopiassa. Pelkästään Intiassa kuolee vuosittain miltei 2 miljoonaa alle viisivuotiasta.
* Yli 90 %:ssa tapauksista lasten menehtymisen syynä ovat raskauden ja synnytyksen aikaiset komplikaatiot, kuten tukehtuminen tai ennenaikainen syntymä, keuhkokuume, ripuli, malaria, HIV/AIDS ja tuhkarokko. Teollisuusmaissa lasten menehtyminen näihin tauteihin saatiin pysäytettyä jo vuosikymmeniä sitten.
* Noin 3,2 miljoonan lapsen vuotuinen kuolema johtuu aliravitsemuksesta ja joka vuosi 18 miljoonaa lasta maailmassa syntyy alipainoisena – joko keskosena tai aliravitsemuksen vuoksi. Anemiasta kärsii 42 prosenttia maailman raskaana olevista naisista.
* Vaikka maailman lapsikuolleisuus on tippunut 10 %:iin ja vaikka 60 maata on vuoden 1990 jälkeen laskenut lapsikuolleisuuslukujaan puolella, lasten ja äitien terveyteen liittyvät vuosituhattavoitteet 4 ja 5 ovat YK:n kahdeksasta vuosituhattavoitteesta eniten harhateillä.
Lisätietoa:
Tutustu aiheesta aiemmin tehtyyn radiojuttuun: http://www.worldvision.fi/media/radio
Lisää aiheesta englanniksi: www.everyone.org; www.childhealthnow.com
Älä pese käsiäsi lapsen oikeudesta elämään
23.06.2010 08:30
Tänä vuonna maailmassa menehtyy lähes 8 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta, suurin osa heistä helposti ehkäistävissä ja parannettavissa oleviin tauteihin, kuten keuhkokuumeeseen, ripuliin, malariaan ja tuhkarokkoon. Merkittäviä taustatekijöitä lapsikuolemiin ovat aliravitsemus ja alimitoitetut terveydenhuoltopalvelut.
Pelastakaa Lapset ja Suomen World Vision ovat käynnistäneet yhteisen Älä pese käsiäsi -kampanjan, jonka tarkoituksena on haastaa suomalaiset toimimaan maailman lasten ja äitien terveyden puolesta. Järjestöt haluavat lisätä ihmisten tietoisuutta maailman korkeista lapsikuolleisuusluvuista sekä pienten lasten terveyteen liittyvistä ongelmista ja ratkaisuista.
– Suomalaiset ovat edistäneet lastensa terveyttä useiden vuosikymmenien ajan. Odottavien äitien ja pienten lasten terveydestä huolehtiminen on yhteiskuntamme keskeinen arvo. Maailmanlaajuisesti lasten ja äitien kuolleisuusluvut ovat kuitenkin edelleen synkkiä, toteaa Suomen World Visionin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Sami Lahdensuo.
Lapsikuolemista voitaisiin estää vuosittain jopa kuusi miljoonaa helposti ja suhteellisen vähäisin kustannuksin: Kaikille maailman ihmisille olisi taattava puhtaan veden, oikeanlaisen ravinnon, rokotusten ja toimivan sanitaation saatavuus. Keskeistä on myös vahvistaa kehitysmaiden terveydenhuollon perusrakenteita.
Yhdessä lasten terveyden puolesta
Pelastakaa Lapset ja Suomen World Vision keräävät parhaillaan nimiä kansalaisvetoomukseen, jolla vaaditaan Suomen hallitusta selkeästi sitoutumaan maailman lapsikuolleisuuden nopeaan vähentämiseen.
– Älä pese käsiäsi -vetoomuksella halutaan muistuttaa, ettei Suomen pidä ”pestä käsiään” kehitysmaiden lasten oikeudesta elämään. Vastuu maailman lasten tulevaisuudesta on meillä kaikilla, toteaa Pelastakaa Lapset ry:n ohjelmasuunnittelija Anu Juvonen.
Vetoomuksen voi allekirjoittaa kampanjan verkkosivuilla www.äläpesekäsiäsi.fi. Vetoomus luovutetaan syyskuussa YK:n vuosituhattavoitteiden arviointikokoukseen lähtevälle Suomen valtuuskunnalle.
Lapsikuolleisuuden vähentäminen on yksi YK:n vuosituhattavoitteista, joihin myös Suomi on sitoutunut. Tavoitteen mukaan alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuutta pyritään vähentämään kahdella kolmanneksella vuoden 1990 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Vastasyntyneiden ja pienten lasten kuolleisuus on kuitenkin vähentynyt vasta yhden kolmanneksen.
Pelastakaa Lapset ry on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton järjestö, joka on osa maailman johtavaa riippumatonta lapsen oikeuksia ajavaa Save the Children -liikettä. www.pelastakaalapset.fi
Suomen World Vision on lasten elinoloja ja oikeuksia edistävä kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö ja osa maailman suurinta kummilapsijärjestöä World Visionia. www.worldvision.fi