Lapsikuolleisuus laskussa
1.9.2011
Pelastakaa Lasten ja Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan vastasyntyneiden lasten kuolleisuus on vähentynyt maailmassa yli neljäsosalla vuosien 1990 ja 2009 välillä, 4,6 miljoonasta 3,3 miljoonaan vuodessa.
Tilastoissa on mukana 193 valtiota, joista viisi – Intia, Nigeria, Pakistan, Kiina ja Kongon demokraattinen tasavalta – kattaa yli puolet kaikista alle kuukauden ikäisten lasten kuolemista.
Juuri julkaistu raportti on kaikkien aikojen kattavin vastasyntyneiden kuolleisuutta käsittelevä tutkimus. Lapsikuolleisuusraportit jättävät usein alle kuukauden ikäiset lapset vähemmälle huomiolle, vaikka 8,1 miljoonasta vuosittain menehtyvästä alle 5-vuotiaasta jopa 41 prosenttia on vastasyntyneitä.
Lue lisää:
Pelastakaa Lapset Vastasyntyneiden kuolemat vähenevät, mutta niiden osuus kaikista lapsikuolemista kasvaa
PLoS Medicine Neonatal Mortality Levels for 193 Countries
Äidinmaidolla elämä miljoonalle
1.8.2011
Vuosittain miljoonan alle 5-vuotiaan lapsen elämä voitaisiin pelastaa kannustamalla äitejä rintaruokintaan lapsen kuuden ensimmäisen elinkuukauden aikana. Vauvoilla, joita on ruokittu ainoastaan rintamaidolla ensimmäisten elinkuukausiensa aikana, on seitsemän kertaa pienempi riski kuolla ripuliin kuin lapsilla, joita ei ole ruokittu yksinomaan äidinmaidolla. Tämä korostuu erityisesti köyhissä olosuhteissa, joissa hygienia on huonoa ja hyviä äidinmaidonkorvikkeita ei ole saatavilla. Silti äidinmaito on yksinomainen ravinnonlähde vain kolmasosalle maailman lapsista.
Maailman rintaruokintaviikkoa vietetään 1.-7.8.2011.
Lue lisää maailman rintaruokintaviikosta WBW:n sivuilta.
Kuva: Sopheak Kong / World Vision
Vuosituhattavoitteissa mittavaa edistystä
8.7.2011
Maailman lapsikuolleisuus on vähentynyt kolmanneksella vuosien 1990 ja 2009 välillä, kerrotaan eilen julkaistussa YK:n vuosituhattavoitteiden arviointiraportissa. Vuosituhattavoitteissa on saavutettu merkittäviä edistysaskelia, mutta heikoimmat ovat jäämässä jalkoihin.
Maailmanyhteisöllä on YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin julkistaman raportin mukaan aihetta juhlaan. Kansainvälisen talouden heilahduksista huolimatta maailmanlaajuisen köyhyyden puolittamisen tavoitteessa ollaan oikeilla jäljillä. Peruskoulutuksesta on tulossa yhä universaalimpi ilmiö jopa joissain kaikkein köyhimmistä maista, ja tänään maailmassa kuolee 12 000 lasta vähemmän kuin vastaavana päivänä 20 vuotta sitten.
Myös maailman terveystilastot näyttävät vuosituhattavoitteiden mittareiden mukaan muuttuvan hyvään suuntaan. Malariatapaukset ovat vähentyneet 11 Afrikan valtiossa yli 50 prosentilla. Tuhkarokkokuolemat saatiin tippumaan maailmanlaajuisesti tehokkaan rokoteohjelman ansiosta vuosien 2000 ja 2008 välillä jopa 78 prosenttisesti. Myös tuberkuloosikuolemat ovat vähentyneet kolmanneksen vuoden 1990 jälkeen.
Kehitys jakautuu epätasaisesti
Suurin lapsikuolleisuuslukujen väheneminen on nähty Pohjois-Afrikassa ja itäisessä Aasiassa – 58-68 prosenttia alle 5-vuotiaista lapsista. Saharan eteläpuolinen Afrikka sen sijaan on yhä pienille lapsille vaarallisin paikka elää; joka kahdeksas lapsi menehtyy ennen viidettä ikävuottaan.
Kehityksen epätasaisuus on huomiota herättävää. Samalla kun eteläisen Afrikan tilastot näyttävät synkiltä, kymmenestä lapsikuolleisuuttaan alle puoleen vähentäneestä valtiosta neljä sijaitsee eteläisen Afrikan alueella. Maailmanlaajuisesti maaseudun lapsilla on yhä heikommat selviytymismahdollisuudet kuin kaupungeissa elävillä. Sama pätee köyhempiä ja rikkaampia kotitalouksia verrattaessa. Myös äidin koulutuksella on todettu olevan suora vaikutus lapsen selviämismahdollisuuksiin ensimmäisinä elinvuosinaan; mitä koulutetumpi äiti on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä lapsi elää terveen lapsuuden.
YK:n raportti vuosituhattavoitteista 7.7.2011
Juomaveden laadun varmistamiselle uusi ohjeistus
5.7.2011
Copyright: WHO/P. VirotVesiperäisiin tauteihin kuolee vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä ja miljardit kärsivät epäpuhtaan veden aiheuttamista sairauksista. Suurin osa sairastuneista on alle 5-vuotiaita lapsia. Maailman terveysjärjestö WHO kiinnittää juomaveden laadussa huomiota muun muassa juomaveden säilytykseen ja ilmaston lämpenemiseen.
Maailman terveysjärjestö julkaisi eilen neljännen juomaveden laatua koskevan ohjeistuksensa, joka kehottaa hallituksia lujittamaan juomavettä koskevia valvontajärjestelmiään. Valtioiden omien valvontajärjestelmien kehittämisen uskotaan huomattavasti edistävän kansallista terveydentilaa yksittäisissä valtioissa. Ensimmäistä kertaa ohjeistus antaa yksityiskohtaisempia ohjeita myös kotitalouksien ja yhteisöjen veden keruuseen ja käyttöön. Se myös huomioi ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun tai sen puutteeseen.
WHO:n ohjeistusta pidetään kansainvälisesti arvovaltaisimpana juomaveden laatuun puuttuvana rakenteena. Ohjeistus on toiminut pohjana myös monille kansallisille laeille ja säännöksille.
Luel lisää: WHO issues revised drinking-water guidelines to prevent waterborne disease
Viiden punnan elämä – rokoteohjelmien uusi nousu
13.6.2011
70- ja 80-luvut olivat rokoteohjelmien kulta-aikaa. 90-luvulla mielenkiinto väheni. Tänään rokotteille annetaan uusi merkitys Lontoossa.
Polio eli lapsihalvaus on virustauti, joka 50-luvulla kehitetyn rokotteen ansiosta hävisi 60-luvun aikana teollisuusmaista lähes kokonaan. 70-luvulla tauti levisi kuitenkin köyhissä maissa ja tappoi ja halvaannutti miljoonia ihmisiä. Tänä päivänä polio on kohtalaisen harvinainen sairaus; kotoperäisesti tautia esiintyy enää vain neljässä valtiossa, ja Afrikassa tauti on saatu jo lähes pysäytettyä.
Rokotteiden ansiosta monet muutkin ennen laajalle levinneet vaaralliset taudit esiintyvät enää harvoin. Muun muassa isorokko, jota parhaimpina vuosina sairasti jopa 50 miljoonaa ihmistä ja joka tappoi 30 prosenttia kantajistaan, julistettiin rokotusten myötä hävitetyksi vuonna 1979. Tuhkarokkoon kuolevien lasten määrä väheni vuosien 2000 ja 2008 välillä jopa neljällä viidesosalla 160 000 lapseen vuodessa.
Kiinnostuksen puute on kohtalokasta
Rokoteohjelmiin panostettiin paljon erityisesti 70- ja 80-luvuilla. WHO aloitti vuonna 1974 laajennetun rokoteohjelman, joka asetti standardit ja antoi valtioille selkeitä ohjeita rokotteista, jotka pitäisi antaa rutiininomaisesti jokaiselle lapselle. UNICEF teki aloitteen DPT3-rokoteohjelmasta, jonka oli tarkoitus pelastaa 12 miljoonan lapsen henki selättämällä kolme vakavaa tautia: kurkkumätä, jäykkäkouristus ja hinkuyskä. 90-luvulla mielenkiinto rokotteisiin väheni ja rahoitus kuihtui. Lapsia kuoli turhaan.
Kiinnostuksen uudelleen herättämiseksi synnytettiin 2000-luvun taitteessa uusi allianssi. GAVI (Global Alliance for Vaccines and Immunisation) perustettiin vuonna 2000 saattamaan yhteen hallituksia, kansainvälisiä organisaatioita ja rokoteteollisuutta, jotta nämä yhdessä kehittäisivät tehokkaan tavan taistella yleisimpiä tauteja vastaan. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin DPT3-ohjelman sekä tuhkarokon selättävän rokotteen kattavuus on katossaan: 82 prosenttia. Kuitenkin yhä vuonna 2009 kaksi miljoonaa lasta menehtyi tauteihin, joihin olisi rokote.
Uusi yritys lapsikuolleisuuden vähentämiseksi
Tänään kesäkuun 13. päivä Lontoossa kokoonnutaan jälleen pohtimaan rokotteiden merkitystä terveyden edistämiselle. GAVIn mukaan viiden tappavimman taudin selättäminen maksaisi vain viisi puntaa yhtä lasta kohden. 2010-luku julistettiin rokotusten vuosikymmeneksi, ja GAVI kehittelee parhaillaan rokotteita vaikeimpien tautien, ripulin ja keuhkokuumeen, aiheuttajia vastaan. Uusilla rokotteilla voitaisiin pelastaa kaksi miljoonaa lasta, ja tämä yhdistettynä vanhojen rokoteohjelmien laajentamiseen saattaisi vähentää lapsikuolemia neljällä miljoonalla vuoteen 2015 mennessä.
Lue Save the Childrenin tuore julkaisu: Vaccines for All, Help Save 4 Million Children’s Lives by 2015
Kuva: Teri Pengilley/Save the Children.
Kätilöpulaan menehtyy vuosittain miljoonia
5.4.2011
Kolmasosa maailman äideistä synnyttää vuosittain ilman asiantuntevaa apua. Lisäksi joka vuosi kaksi miljoonaa äitiä synnyttää lapsensa aivan yksin. Kätilöistä on huutava pula. Pelastakaa Lasten tuoreen raportin mukaan maailmassa tarvitaan 350 000 koulutettua kätilöä lisää.
Huhtikuussa ilmestynyt Pelastakaa Lasten raportti Missing Midwives kertoo kätilöpulan olevan yksi suurimpia syitä lasten ja äitien menehtymisiin synnytyksissä. Päivittäin 2000 lasta ja 1000 äitiä kuolee synnytyksen yhteydessä infektioihin sekä komplikaatioihin, ja jopa 1,3 miljoonaa lasta voitaisiin pelastaa vuosittain kouluttamalla tarvittava määrä kätilöitä lisää.
Raportin mukaan köyhissä valtioissa äidit synnyttävät usein yksin. Tähän liittyy suuri infektioriski, sillä napanuoran katkaisemiseen käytettävät välineet ovat harvoin puhtaita, ja infektioita pyritään usein hoitamaan perinteisesti yrteillä.
Etiopiassa 94 % synnytyksistä tapahtuu ilman koulutettua avustajaa. Iso-Britanniassa vastaava määrä on 1 % synnytyksistä.
Lähteet: Pelastakaa Lasten raportti Missing Midwives
Lapsipolitiikka ei ole pehmeää politiikkaa
11.03.2011
Suomessa lapsiköyhyys on lähes kolminkertaistunut 90-luvun puolivälistä 2000-luvun loppua kohden. Lapsiköyhyys ja resurssien puute johtaa lapsen syrjäytymiseen ja yhteiskunnallisen osallistumisen vähenemiseen. Maailman 2,2 miljardista lapsesta lähes puolet elää köyhyydessä.
Kuvassa Minna Salmi, Kari Uotila, Aila Paloniemi, Tuomas Forsell, Maria Guzenina-Richardson ja Sari Sarkomaa.Lapsiköyhyystilanne parani Suomessa tasaisesti 70-luvulta 90-luvun alkuun, mutta köyhien talouksien lukumäärä kääntyi sitten jyrkkään nousuun. Pienituloisten lapsiperheiden määrä on tänä päivänä suurempi kuin vuonna 1976. ”Hälyttävää on se, että lapsiköyhyyden moninkertaistuminen on tapahtunut hyvän taloudellisen kasvun vuosina”, painotti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Minna Salmi Pelastakaa Lasten, Suomen World Visionin ja eduskunnan Lapsen puolesta ryhmän järjestämässä seminaarissa keskiviikkona.
Suomessa köyhyyttä mitataan muun muassa käytettävissä olevien tulojen perusteella. Vähävaraisia ovat ne, joiden tulot jäävät alle 60 prosenttiin väestön keskitulosta. Vuonna 2008 köyhiä lapsiperheitä oli 70 000. Perheissä oli lapsia yhteensä 145 000. Lapsiperheiden köyhyyttä selitetään muun muassa työelämän sirpaleisuudella ja matalalla koulutustasolla. Työttömyys on usein köyhyyden taustalla, mutta vaikka ansiotyötä tehdään, ei palkalla elä. Tämä koskettaa varsinkin nuoria naisia jotka sinnittelevät huonopalkkaisissa pätkätöissä. Myös perherakenteella on merkitystä. Esimerkiksi yksinhuoltajaperheiden määrä köyhyysrajan alapuolella olevista on kaksinkertainen muihin perhetyyppeihin verrattuna. Monilapsiset perheet ja kotitaloudet, joissa lapset ovat pieniä, kuuluvat myös riskiryhmään.
Syynä välinpitämättömyys?
Minna Salmen mukaan köyhät perheet ovat pitkälti riippuvaisia sosiaaliturvasta ja perheille maksetuista etuuksista. Lapsiköyhyyden synkkiin tilastoihin onkin vaikuttanut eri tukien leikkaukset sekä reaaliarvon merkittävä aleneminen 90-luvulta. Vuodesta 1998 vuoteen 2008 tulonsiirtojen jälkeenjääneisyys oli noin 25 prosenttia. Lapsiperheiden hätään ei myöskään puututtu talouskasvun vuosina, vaikka tietoa lapsiköyhyyden jyrkästä kasvusta oli saatavilla jo vuonna 2002.
Kielteinen kehitys johtuu Salmen mukaan rakenteellisesta välinpitämättömyydestä. ”Länsimaisessa ajattelussa meillä on pitkä perinne siinä, että perhe sijoitetaan yksityisen elämän alueelle. Tämän kääntöpuolena on vaikeus ajatella lapsia yhteiskunnallisena väestöryhmänä siinä missä työikäisiä ja vanhuksiakin.” Salmi sanoo. Hyvinvointivaltiota rakennettaessa korostettiin julkisen sektorin vastuuta. Julkisessa keskustelussa on kuitenkin pitkään korostettu yksilön roolia. Vanhempien ja yhteiskunnan vastuujako jää epäselväksi.
Tähän ajatukseen tarttui myös kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson (sd.), joka kannattaa vahvaa, köyhyyden vähentämisestä vastuun ottavaa valtiota. Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) puolestaan näkee että köyhyyden poistossa tehokkain tapa on se, että kaikilla vanhemmilla olisi työ jolla voi tulla toimeen. Samalla pitää mahdollistaa työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Tämä on tärkeätä varsinkin yksinhuoltajien kohdalla. "Erityisesti haluaisin haastaa työelämää siihen, että työpaikoilla todella saisi puhua lapsista", totesi Sarkomaa.
Kansanedustaja Kari Uotila (vas.) esitti huolestuneisuutensa köyhyyden takia kiusatuksi joutuneista laman lapsista. ”Tänä päivänä viisi alle 30-vuotiasta nuorta siirtyy päivittäin työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia. Näiden asioiden pitäisi pakottaa meidät tekemään nykyiselle tilanteelle jotain.” Nuorten työllisyystilanne on vaikea, ja monet putoavat kelkasta kokonaan. Joka vuosi 1-2 prosenttia ikäluokasta ei siirry työelämään. Marginalisoituminen uhkaa jäädä pysyväksi olotilaksi.
Rahaa, valtaa ja väkivaltaa
Paneelissa Rauno Merisaari, Aila Paloniemi, Tuomas Forsell, Maria Guzenina-Richardson, Sari Sarkomaa ja Kari Uotila.”Lapsipolitiikkaan liittyviä kysymyksiä pidetään helposti pehmeän politiikan kysymyksinä. Etenkin globaalia lapsipolitiikkaa katsottaessa tämä on täydellinen väärinkäsitys. Lapsipolitiikassa on ihmisarvon lisäksi kyse rahasta, vallasta ja väkivallasta”, painotti ulkoasiainministeriön ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari. Sotia käydään lasten voimin, ja lapsikaupasta on tullut asekauppaa kannattavampi bisnes. Lapsipolitiikka onkin mitä kovinta politiikkaa, ja Merisaari toivoi, että lapsipolitiikalle annettaisiin yhteiskunnallisessa keskustelussa sen ansaitsema arvo.
Maailman lapsista 90 % syntyy kehitysmaihin. ”Globaalisti ottaen suurin todennäköisyys päätyä köyhyyteen on lapsella, joka syntyy köyhään perheeseen. Köyhyys on siis voimakkaasti periytyvää”, Merisaari sanoi. Lasten globaalia köyhyyttä on kuitenkin tarpeen tarkastella laajemminkin kuin tulotason kautta. Lapsen hyvinvointi ei välttämättä parane, vaikka perheen tulot lisääntyisivät. Vanhempien tehdessä pitkää päivää lapsi joutuu viettämään enemmän aikaa yksin.
Valtioiden sisäiset eriarvoisuudet peruspalveluiden, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen tarjoamisen suhteen ovat myös oleellisia tekijöitä köyhyyden ruokkimisessa. Valtion sitoutuminen köyhyyden vähentämiseen onkin tärkein vaikutin kroonisen köyhyyden poistamiseksi. ”Yksinomaan meidän varassa nämä asiat eivät parane, elleivät kehitysmaat ota todellista vastuuta myös itse”, täsmensi kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.).
Kuka kantaa poliittisen vastuun?
Onko lapsiköyhyyskeskustelussa lopulta kyse sanahelinästä vai seuraako lupauksista myös toimintaa? Tämä mietitytti keskustelua vetäneen toimittaja Tuomas Forsellin lisäksi myös seminaariyleisöä. Paikalla olevilta poliitikoilta haluttiin muun muassa selitystä sille, että lapsiperheille, lapsille ja nuorille tarjottavia palveluja ollaan vähennetty. Kehitysyhteistyön painotukset nostettiin myös esiin. Suomi on muun muassa vähentänyt terveyteen ja koulutukseen suunnatun avun suhteellista osuutta kehitysyhteistyössään samalla kun ympäristöön ja taloudellisen infrastruktuurin rakentamiseen on satsattu enemmän. Sari Sarkomaa toivoikin, että tuleva hallitusohjelma antaisi selkeät suuntaviivat kehitysavulle.
Paneelin kansanedustajat myönsivät suomalaisen sosiaalipolitiikan toimeenpanossa tapahtuneen myös virheitä. Paikalla olleet neljän suurimman puolueen edustajat sitoutuivat nostamaan lapsen asiaa esiin vaalien jälkeenkin.
”Köyhyydellä on hyvin pitkä varjo. Se vaikuttaa siihen jääkö lapsi henkiin, onko lapsella oikeus kehittyä ja pääseekö hän kouluun”, kiteytti Pelastakaa Lasten pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta. Markkula-Kivisilta ohjeisti yleisöä myös kevään vaaleihin. ”Kakku on tietyn kokoinen, ja sen voi jakaa hyvin monella tavalla. Maailman kuuden päivän sotilasmenoilla saataisiin kaikki ne lapset kouluun, jotka eivät siellä vielä ole. Politiikka on valintoja, mutta myös äänestäjillä on valinta. Puolueen valinta on tärkeää, mutta ehdokkaan valinta on ehkä vieläkin tärkeämpää.”
Pelastakaa Lasten, Suomen World Visionin ja eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän seminaari Lapsiköyhyyden monet kasvot - kuka kantaa poliittisen vastuun? järjestettiin Helsingin keskustan Kansallissalissa 9.3.2011.
SEMINAARI
Lapsiköyhyyden monet kasvot – kuka kantaa poliittisen vastuun?
Aika: keskiviikko 9.3.2011, klo 14-16. Kahvitarjoilu klo 13.30 alkaen.
Paikka: Kansallissali, Aleksanterinkatu 44, Helsinki.
Köyhyyden seurauksena menehtyy päivittäin 22 000 alle 5-vuotiasta lasta. Tämä tarkoittaa Haitissa 2010 sattuneen maanjäristyksen kaltaista katastrofia kymmenen päivän välein. Suomessa joka kuudes lapsi elää köyhyydessä. Taloudellinen taantuma ja ruoan hinnan nousu hankaloittavat lasten elämää ympäri maapalloa. Välittävätkö poliitikot lapsiperheistä ja kantavatko he myös kansainvälistä vastuuta?
Kansainvälisestä lapsiköyhyydestä puhuu ulkoasiainministeriön ihmisoikeusasiantuntija Rauno Merisaari. Suomalaisen lapsiköyhyyden haasteista saapuu kertomaan THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi. Alustusten jälkeen köyhyyden vaikutuksista lapsiin Suomessa ja kansainvälisesti keskustelevat neljän suurimman puolueen edustajat Maria Guzenina-Richardson (sd.), Aila Paloniemi (kesk.), Sari Sarkomaa (kok.) ja Kari Uotila (vas.). Keskustelua vetää toimittaja Tuomas Forsell. Tilaisuudessa käsitellään köyhyydessä elävien lasten olosuhteita ja keinoja niiden muuttamiseksi. Keskeisiä teemoja ovat terveys, koulutus ja lasten syrjäytyminen.
TERVETULOA!
Ennakkoilmoittautumiset perjantaihin 4.3. mennessä Suomen World Visionin ja Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön assistentille, eveliina.hakulinen@pelastakaalapset.fi tai puh. 046 878 3897. Tilaisuus on maksuton.
Lisätietoja:
Viestintäjohtaja Unna Lehtipuu, Suomen World Vision, puh. 043 211 3175 unna.lehtipuu@worldvision.fi JA tiedottaja Max Holm, Pelastakaa Lapset ry – Rädda Barnen rf, puh. 050 433 1438 max.holm@pelastakaalapset.fi.
Kuva Jon Warren/ World Vision.
Hoitajille ja kätilöille kysyntää
2.2.2011
Terveyden saattaminen kaikkien ulottuville on mahdollista, sanoo Malawin terveysministeri. Tarve terveydenhuollon työntekijöille on kuitenkin huikea.
Kun puhutaan terveyden edistämisestä, Malawi on yksi edelläkävijöistä. Valtio on sitoutunut Afrikan Unionin tekemän Abujan julistuksen mukaisesti laittamaan 15 % budjetistaan terveyteen. Valtion tavoitteena on kouluttaa ja palkata systemaattisesti myös terveystyöntekijöitä niin, että erityisesti lasten terveydenhuolto saataisiin kuntoon.
Viime viikolla Bangkokissa järjestetyssä terveysfoorumissa kansalaisjärjestöt kannustivat muitakin valtioita tekemään vastaavia sitoumuksia. Terveysjärjestöjen mukaan maailmanlaajuisesti tarvitaan ainakin 3,5 miljoonaa uutta terveystyöntekijää, jotta terveydenhuollon puutteeseen menehtyvien määrä saadaan radikaalisti laskemaan.
Lue lisää: Malawi: “Health for all is possible” says Minister of Health
Lapsikuolleisuuteen liittyviä myyttejä – ja niiden murtamista
28.1.2011
Lapsikuolleisuuden vähentämiseen liittyy useita väärinkäsityksiä. Jotkut uskovat, että lasten kuolleisuuden vähentäminen maksaisi liian paljon tai se aiheuttaisi maailman väestönkasvun nopeutumista. Toiset uskovat, että korruptio ja huono hallinto tekevät auttamispyrkimykset turhiksi, tai lapsia odottaa joka tapauksessa epätoivoinen köyhyys.
Lapsikuolleisuuden vähentämiseksi voi tehdä ja paljon. Myyttien murtaminen on tärkeää, jotta voimme alkaa välittömästi toimimaan lapsikuolleisuuden vähentämiseksi.
Tässä viisi keskeisintä lapsikuolleisuuden vähentämiseen liittyvää myyttiä ja vastaukset niihin:
Myytti 1. Lapsia on aina kuollut ja kuolee nykyäänkin paljon. Emme voi tehdä sen suhteen paljoakaan.
Väite ei ole totta. Lasten kuolleisuuden vähentämiseksi voidaan tehdä ja tehdään paljon. Jopa hyvin köyhät maat kuten Eritrea, Bangladesh, Bolivia, Guatemala, Laos ja Peru saavuttavat nykyisen kehityksen jatkuessa samanlaisena neljännen vuosituhattavoitteen. Viime vuosina merkittäviä vähennyksiä vastasyntyneiden ja pikkulasten kuolleisuuteen on saavutettu edullisilla toimilla, kuten rokotuksilla, nesteytyshoidoilla, hyönteismyrkyin käsitellyillä hyttysverkoilla sekä a-vitamiinilisillä. Samalla naisten oikeuksia ja mahdollisuuksia sekä tyttöjen pääsyä koulutukseen on parannettu. Mitä on tehty näissä maissa, voidaan tehdä myös muualla.
Myytti 2. Kustannukset äitien, vastasyntyneiden ja pikkulasten kuolleisuuden vähentämiseksi ovat korkeita.
Lapsikuolleisuuden vähentämisen hinta on maailman mittakaavassa pieni. Vuoteen 2015 mennessä maailmassa tarvitaan vuosittain 36–45 miljardia dollaria lisää köyhimpien maiden vuosituhattavoitteiden 4 ja 5 saavuttamiseksi, nyt käytettyjen 31 miljardin dollarin lisäksi. Tämä kuulostaa paljolta, mutta on alle puolet siitä rahamäärästä, jota maailman ihmiset käyttävät pullotettuun veteen joka vuosi.
Myytti 3. Edistys lapsikuolleisuuden vähentämisessä kiihdyttää väestönkasvua jo ennestään liikakansoitetulla planeetallamme.
Juuri päinvastainen väite on totta. Lapsikuolleisuuden leikkaaminen auttaa vähentämään hedelmällisyyttä sekä hidastamaan ja vakauttamaan väestönkasvua. Vaikka nykyvauhdilla maapallon väestö saavuttaa 9 miljardia vuoden 2050 paikkeilla, väestönkasvu on jo hidastunut, koska monissa maissa naiset haluavat vähemmän lapsia kuin heidän vanhempansa. Siinä tapauksessa, että äidit ja heidän perheensä luottavat lastensa eloonjääntiin ja heillä on mahdollisuus kontrolloida hedelmällisyyttään, he valitsevat pienemmän perhekoon.
Lapsikuolleisuuden vähentäminen ja naisten hedelmällisyyskontrollin lisääminen on tärkeää köyhyydestä eroon pääsemiseksi. Tämä koskee erityisesti erittäin köyhiä yhteisöjä ja maita, joissa väestömäärä kaksinkertaistuu jokaisen uuden sukupolven syntyessä. Korkea hedelmällisyysaste lisää painetta luonnonympäristöä kohtaan – erityisesti osissa Afrikkaa, jossa maanviljelyala perhettä kohti on jo nyt hyvin pieni.
Myytti 4. Pyrkimykset lasten terveyden ja ravitsemuksen parantamiseksi menevät hukkaan köyhimpien maiden korruption ja huonon hallinnon vuoksi.
On totta, että korruptio ja huono hallinto vaikeuttavat kehitystä ja lasten eloonjääntiä. Siitä huolimatta nämä ongelmat eivät ole ylitsepääsemättömiä. Joka vuosi Transparency International -järjestö kokoaa yhteen asiantuntija- ja yrityskyselyistä perustuvat tulokset korruptiohavainnoista kunkin maan julkisella sektorilla ja muodostavat näistä mittarin. Lukuisat maat voivat nykyvauhdilla saavuttaa neljännen vuosituhattavoitteen, vaikka ne nähdään maiksi, missä korruption taso on merkittävä. Vaikka korruptio on vakava ongelma, se ei kuitenkaan välttämättä estä lapsikuolleisuuden vähentämistä.
Myytti 5. Lapsien pitäminen hengissä ei hyödytä, jos heitä tulevaisuudessa odottaa epätoivoinen köyhyys.
Lasten kuolleisuuden vähentäminen köyhimmissä yhteisöissä ei ole vain rikkaampien kansalaisten ja maiden moraalinen velvollisuus, vaan se auttaa kaikkia osapuolia. Me kaikki häviämme silloin, kun lapset ovat aliravittuja tai vaarassa kuolla, ja hyödymme, jos lapset ovat paremmin ravittuja, terveempiä ja paremmin koulutettuja.
Lasten aliravitsemuksesta johtuvat suorat kustannukset maailmassa ovat 20–30 miljardia dollaria joka vuosi. Aliravitsemus johtaa myös tuottavuuden ja tulojen vähenemiseen, mikä joissakin maissa vastaa jopa kuutta prosenttia bruttokansantuotteesta. Vaikutusvaltainen Makrotalouden ja terveyden komissio on arvioinut, että äitien ja vastasyntyneiden kuolemista seuraa 15 miljardin dollarin vuosittaiset menetykset kansantalouksille. Komission mukaan lasten paremmalla terveydellä on myös pidempiaikainen vaikutus: matalan tulotason maiden keskimääräinen eliniänodote voisi nousta lähes kymmenellä vuodella. Samalla henkeä kohden laskettu bruttokansantuote voisi kohota 20 vuodessa jopa 10 prosentilla.
Toisen tutkimuksen mukaan 30–50 prosenttia Aasian talouskasvusta vuosien 1965 ja 1990 välillä selittyy väestö- ja terveysolojen paranemisella, kuten lapsikuolleisuuden vähenemisellä, perhesuunnittelun yleistymisellä ja hedelmällisyysasteen alenemisella. Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että edistys inhimillisen kehityksen mittareilla korreloi talouskasvua: viiden prosenttiyksikön pudotus lapsikuolleisuudessa lisää talouskasvua yhdellä prosentilla.
Hallitusten etsiessä keinoja talouden elvyttämiseksi, lasten ensimmäisiin elinvuosiin investoiminen olisi terve asia. Lasten pysyminen hengissä, terveenä, turvassa, kunnolla ruokittuina ja hyvin koulutettuina johtaa rikkaampiin ja tuottavampiin yhteiskuntiin.
Teksti on suora suomennos Pelastakaa Lasten raportista The Next Revolution, International Save the Children Alliance 2009, kpl 6 Debunking the Myths.
Raportti on vuodelta 2009, joten jotkin luvut ovat saattaneet muuttua sen jälkeen. Tietojen lähteet voi tarkistaa alkuperäisestä raportista The Next Revolution http://everyone.org/wp-content/uploads/2010/08/The_next_revolution_.pdf
Vastasyntyneiden kuolleisuuden vähentäminen on mahdollista
21.1.2011
Lääketieteen aikakauslehti The Lancetin julkaisema tutkimus osoittaa lapsikuolleisuuden vähentämisen olevan mahdollista myös ilman uutta teknologiaa. Tutkijoiden mukaan Pakistanissa voitaisiin pelastaa 100 000 vastasyntynyttä vuodessa kouluttamalla jo olemassa olevia terveystyöntekijöitä.
Pelastakaa Lasten Saving Newborn Lives -ohjelman ja Maailman terveysjärjestö WHO:n avulla tuotettu tutkimus toteutettiin Pakistanin maaseudulla, Halan alueella vuosina 2006-2008. Tutkimusjakson aikana paikallisille terveystyöntekijöille annettiin lisäkoulutusta äitien ja vastasyntyneiden lasten hoidosta. Tutkimuksen tuloksena vastasyntyneiden kuolleisuus sekä keskenmenot ovat vähentyneet alueella 15-20 %, useampi äiti synnyttää asiallisesti varustetuissa laitoksissa ja vastasyntyneiden hoito on parantunut huomattavasti.
”Tämä tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa kuinka vastasyntyneiden terveyttä parantavat hyväksi todetut toimet voidaan tehokkaasti sisällyttää jo olemassa olevaan julkiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Tämä tarkoittaa, että nämä henkiä pelastavat tulokset ovat käyttökelpoisia ja kestäviä.”, sanoi The Lancetin artikkelin johatava tekijä Dr. Zulfigar A. Bhutta naisten ja lasten terveyden professori Aga Khan yliopistosta Pakistanista.
Perinteisesti Pakistanin terveysalan työntekijöiden koulutus on keskittynyt perhesuunnitteluun ja yleiseen terveydenhuoltoon. Nyt terveystyöntekijöitä opetettiin lisäksi antamaan ryhmäohjausta äitien ja vastasyntyneiden hoitomenetelmistä, olemaan yhteydessä paikallisiin synnytysavustajiin sekä tekemään kotikäyntejä ja opettamaan uusille äideille miten vastasyntynyttä hoidetaan. Kotikäynteihin kuului muun muassa opastusta rintaruokinnassa ja vakavien lastentautien oireiden aikaisessa tunnistamisessa.
Kuva: Alixandra Fazzina / Save the Children
Tähän lapsi syntyi vuonna 2010
21.12.2010
Tänä vuonna maailmaan syntyneistä lapsista moni on saanut kohdata jo nyt enemmän kuolemaa ja jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä haasteita kuin moni meistä useamman vuoden elämää kokeneista. Kulunut vuosi toi kuitenkin mukanaan myös toivoa, apua ja onnellisia päiviä.
Tammikuussa tuhoisa maanjäristys koetteli jo ennestään köyhissä ja hankalissa olosuhteissa eläviä haitilaisia. Maanjäristyksen jälkiä korjataan yhä, ja maassa riehuvat myrskyt sekä kolera ovat aiheuttaneet entistä suuremman hädän sekä avun tarpeen. Päivittäinen kamppailu tautien ehkäisemiseksi sekä ruoan ja puhtaan veden saamiseksi jatkuu yhä.
Kesäkuussa Kirgisiassa puhjenneet levottomuudet pakottivat monet perheet muuttamaan leireihin, joissa lääkkeistä ja puhtaasta vedestä oli huutava pula. Nigerissä kuivuus johti ruokakriisiin ja Pakistanissa tulvat aiheuttivat ripulitautien ja hengitystieinfektioiden nopean leviämisen alueelle. Maanjäristyksen tuhoilta ei myöskään säästytty Chilessä tai Länsi-Sumatralla, ja tulvavedet valtasivat alueita Thaimaassa ja Intiassa.
Siinä muutama esimerkki kuluneen vuoden mullistuksista, joiden keskellä lapset syntyvät ja elävät. Näiden lisäksi maailman köyhimmät lapset kokevat jatkuvan hiljaisen katastrofin vaikutuksia päivästä toiseen. Köyhissä valtioissa, syrjäisillä seuduilla ja varattomimmissa perheissä lasten eloonjäänti voi olla kiinni vain muutamasta dollarista tai vähäisenkin tiedon puutteesta.
Päivistä parhaimmat
Vuosi 2010 toi mukanaan myös paljon iloa ja onnistumisia. Valtioiden johtajat ovat heränneet pohtimaan ratkaisuja lasten eloonjäämisen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi. Maailman köyhimpiin valtioihin kuuluva Sierra Leone päätti tarjota odottaville äideille ja alle 5-vuotiaille lapsille ilmaisen terveydenhuollon. Suurimpia lapsikuolleisuuslukuja taakkanaan kantava Intia julkaisi viisivuotissuunnitelman äitien, lasten ja vastasyntyneiden eloonjäännin varmistamiseksi. Yhdistyneet kansakunnat sekä Afrikan unioni ottivat puolestaan asiakseen äitien ja lasten terveyden edistämisen ylikansallisella tasolla.
Näillä ja monilla muilla kuluneen vuoden päätöksillä on merkitystä jo tänään. Kansainväliset järjestöt, kuten Pelastakaa Lapset ja World Vision ovat vahvasti sitoutuneet päätösten tukemiseen ja toteuttamiseen. Niin taloudellinen tuki kuin tiedon ja avun välittäminen on heikoimmassa asemassa eläville lapsille elintärkeää, ja tämän päivän lapset pääsevät toivottavasti myös tulevaisuudessa nauttimaan tehdyn työn hedelmistä.
Kuva: Shafiqul Alam Kiron/ Save the Children.
Katso kooste Pelastakaa Lasten toiminnasta vuonna 2010:
Strategioita ja koukeroita – kurkistus paperipinojen taakse Intiaan
13.12.2010
Mitä tapahtuu, kun uusi maailmoja syleilevä julistus syntyy? YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon julkisti 22. syyskuuta globaalin terveysstrategian, jossa luvattiin seuraavan viiden vuoden aikana 40 miljardia dollaria äitien ja lasten terveyteen. Kun paperi on syntynyt, on vaikein vaihe edessä: lupausten täytäntöönpano. Katsotaan mitä tapahtuu Intiassa, lapsikuolleisuusmäärien kärkimaassa.
Intiassa kuolee vuosittain 1 726 000 lasta ennen viidettä syntymäpäiväänsä. Maan väkiluku kasvaa vauhdilla, ja lasten suuret kuolleisuusluvut kielivät tarpeesta kiinnittää enemmän huomiota perhesuunnitteluun sekä erityisesti lasten ja äitien terveydentilaan. Maaseudulla ongelma on yleisempi kuin kaupungeissa, ja köyhissä perheissä yli kaksi kertaa suurempi kuin varakkaammissa perheissä. Tilastojen mukaan vastasyntyneiden kuolleisuus vähenee huomattavasti jos äiti on yli 20-vuotias. Mikäli lapsia syntyy alle kahden vuoden välein, on lapsen menetys lähes kolme kertaa todennäköisempää kuin jos lapsia syntyisi kolmen vuoden välein.
Muun muassa nämä tilastot ovat saaneet Intian hallituksen heräämään kansalaistensa hätään ja sitoutumaan YK:n asettamiin tavoitteisiin lapsi- ja äitiyskuolleisuuden vähentämiseksi vuoteen 2015 mennessä. Koska ongelma on maailmanlaajuinen ja koskettaa erityisesti köyhien perheiden ja yhteisöjen elämää, tulee Ban Ki-moonin lupaus jokaisen lapsen oikeudesta terveeseen tulevaisuuteen tarpeeseen. Strategian toteutus onkin jo käynnistynyt vauhdilla.
Pienet yksilöt yhdessä = suuret kuviot
Marraskuu oli jälleen lasten ja äitien kuukausi. Delhin miljoonakaupungissa, Intian sydämessä, maailman terveysasiantuntijat kokoontuivat keskustelemaan valtioiden, kansainvälisten organisaatioiden ja järjestöjen tulevista toimenpiteistä terveysstrategian toteuttamiseksi. Sekä avunantajamaat että suurimman rasituksen alla olevat valtiot ovat sitoutuneet yhdessä 26 miljardin dollarin tukipakettiin. Järjestökentällä lupauksia avusta ja rahoitukseen osallistumisesta on myös annettu runsaasti: 6 miljardia dollaria seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä määrä on jopa 15 prosenttia YK:n 40 miljardin kokonaispotista. World Visionin kansalliset järjestöt ovat sitoutuneet talkoisiin 1,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin summalla. Pelastakaa Lasten vastaava panos on 2,5 miljardia dollaria.
Rahalla varmistetaan, etteivät hyvät tarkoitukset jää leijailemaan tyhjän päälle. Kuitenkin vähintään yhtä tärkeää on valtioiden poliittinen sitoutuminen tavoitteiden toteuttamiseen. Useiden valtioiden sisällä on jo syntynyt aloitteita laajalla skaalalla terveystilastojen keräämisestä sekä terveysjärjestelmien kehittämisestä tyttöjen naimaiän nostamiseen. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, ja vaativat toteutuakseen laajan tuen niin yksilöiltä, valtioilta kuin instituutioiltakin.
Juuresta se ruohokin kasvaa
Intian terveysministeriö on julkaissut toimintaohjelman, jonka avulla suuren maan eri osavaltiot ja alueet voivat kehittää omia palveluitaan äitien ja pienten lasten kuolleisuuden vähentämiseksi. Ohjelma vastaa kysymyksiin kuolleisuuden taustalla olevista syistä, tarvittavista terveyspalveluista ja näiden laadun varmistamisesta. Ohjelman toteutuksessa myös ulkopuolisten avunantajien merkitys korostuu.
Muun muassa Suomen World Visionin Indoren aluekehitysohjelma kohdistuu kaupungin slummeissa yhteensä 59 000 asukkaaseen, joiden toimeentuloa ja tulevaisuutta pyritään helpottamaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten koulujen, terveyskeskusten, valtion paikallishallinnon ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Indore sijaitsee Intian keskiosissa Madhya Pradeshin osavaltiossa, ja Indoren 602 slummista World Visionin hanke kattaa 27.
Näillä alueilla raskaana oleville naisille tiedotetaan muun muassa monipuolisen ravinnon ja rintaruokinnan tärkeydestä. Tämä edesauttaa myös lasten aliravitsemuksen vähentämistä. Asukkaille kerrotaan hallituksen ylläpitämistä terveyspalveluista ja juomaveden laatua pyritään parantamaan. Väestölle tarjotaan mahdollisuutta saada valtion kustantamia rokotteita ja vitamiinilisiä ja jaetaan tietoa ripulista, malariasta, hiv:stä ja aidsista. Hygienia ja sanitaatio ovat myös olennaisena osana tätä tietopakettia.
Tiedon lisääntymisen myötä opitaan vaatimaan ja toimimaan. Yksi ihminen voi vaikuttaa monen muun ympärillä olevan elämään. Tiedon levitessä myös ennakkoluulot vähenevät ja käytännöt muuttuvat. Muutos saattaa toisinaan tuntua hitaalta, mutta yksilön tasolle mentäessä se on lähes käsin kosketeltavaa.
Kansainvälisten terveyslupausten toimeenpanoon tähtäävä foorumi From Pledges to Action järjestettiin New Delhissä 12.-14.11.2010.
Kuva: Aamu Indoren slummissa monsuunisateen jälkeen. Juha Valta / Suomen World Vision
Lisätietoa:
YK:n pääsihteerin strategia: The Global Strategy for Women’s and Children’s Health
Strategian toimeenpano: Putting the Global Strategy for Women’s and Children’s Health into action
Intian toimintaohjelma: Operational Guidelines on Maternal and Newborn Health
Suomen World Visionin hankkeet Intiassa: http://www.worldvision.fi/kohdemaat/intia
Missä sinun käymäläsi on?
18.11.2010
Vesihana, viemäriputki ja vessa ovat kodin perusmukavuuksia. Työpaikalta tai koulusta ei tarvitse kulkea kotiin asti vessareissulle. Entä jos tilanne olisi toinen? Maailman käymäläpäivänä 19.11. pohditaan käymälän merkitystä lapsille.
Sanitaatio on haastava, toisinaan hieman vieraalta kuulostava termi. Sanakirjat niputtavat siihen puhtaan veden, viemäröinnin sekä hygieeniset käymälät. Nämä ovat meille arkipäiväisiä, lähes näkymättömiä asioita. Maailman käymäläpäivänä on kuitenkin hyvä tilaisuus pohtia tätä termiä hieman tarkemmin.
Keniassa, Suomen World Visionin Tinderetin ohjelma-alueella käymälöiden merkitys ulottuu laajalle. Mikäli kouluissa ei ole vessoja, monet lapset ja erityisesti tytöt jättävät menemättä kouluihin. Myös vesi saattaa olla este koulunkäynnille. Lapset ovat tärkeä apu vedenkannossa, ja lähin vesipiste voi olla kaukana. Tällöin arkiaskareet haukkaavat suurimman osan päivästä eikä koulunkäynnille jää aikaa.
Käymälät ja puhdas vesi sekä toimiva viemäröinti ovat ydinasemassa myös lasten terveydestä puhuttaessa. Likainen vesi, huono viemäröinti ja hygieenisten käymälöiden puute lisää tartuntatautien leviämisen riskiä.
Tinderetin alueella sijaitsevassa Senetwon peruskoulussa tilanteeseen on puututtu rakentamalla tytöille omia vessoja. Kouluilta tiedon toivotaan kulkeutuvan lasten perheisiin, jotta esimerkki kannustaisi ihmisiä rakentamaan vessoja myös omiin pihapiireihinsä. Lisäksi kouluilla kerätään sadevettä astioihin, jotta koulujen yhteyteen saadaan vesipisteet ruoanlaittoa ja peseytymistä varten. Suomen World Vision on ollut rakennuttamassa käymälöitä ja vesipisteitä myös alueen terveysasemille.
Kuva: Rakennuspuuhissa. Senetwon peruskoulun tytöt saavat käyttöönsä oman nelikoppisen vessan. Ulla Tervo/Suomen World Vision.
Lapsikuolleisuus laskuun – mitä tekee Suomi?
29.10.2010
Seminaari ”Suomi ja maailman lapsikuolleisuuden vähentäminen” kokosi yhteen lasten terveyden sekä suomalaisen kehityspolitiikan asiantuntijoita. Heidän mukaansa lapsikuolleisuuden vähentämisessä mitataan valtioiden tahtotilaa.
Sitoutuminen lasten ja äitien terveyden edistämiseen kansainvälisellä tasolla on ollut viime aikoina näkyvää. Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen toi seminaariin terveisensä syyskuussa järjestetystä YK:n vuosituhattavoitekokouksesta New Yorkista, jossa maailmanyhteisön jäsenet lupasivat seuraavien viiden vuoden aikana sijoittaa huomattavan rahasumman lapsi- ja äitiyskuolleisuuden vähentämiseen.
Ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Pasi Hellmanin sekä Tampereen yliopiston kansainvälisen lääketieteen professori Per Ashornin mukaan lapsikuolleisuuden vähentämisessä on viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunutkin selvää edistystä. Esimerkiksi tuhkarokkoon kuolleiden määrä Afrikassa on laskenut jopa 90 prosenttia vuodesta 1990. YK:n tavoite vähentää alle viisivuotiaiden kuolleisuutta kahdella kolmasosalla vuoteen 2015 vuoden 1990 tasosta ei kuitenkaan tilastojen valossa toteudu ilman merkittävää lisäpanostusta. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua vaadittavista toimenpiteistä ja keinoista.
Monta lusikkaa sopassa
– Terveyssektori on liian tärkeä asia jätettäväksi vain terveysalan edustajille, totesi ulkoministeriön Pasi Hellman. Hellman painotti, ettei lapsikuolleisuuden vähentämiseen keskittyvää vuosituhattavoitetta voida toteuttaa huomioimatta samalla muita tavoitteita. Keskustelussa tuotiin useaan otteeseen esiin muun muassa koulutuksen merkitys terveyden edistämisessä.
Kimmo Kiljunen, Rilli Lappalainen, Tuomas Forsell, Per AshornYksittäisten valtioiden, valtioiden yhteenliittymien ja järjestöjen lisäksi terveyttä matalatuloisiin maihin on viemässä erilaiset säätiöt. Rilli Lappalaisen mukaan yhteiset pelisäännöt onkin yhä iso kysymysmerkki.
– Tärkeää on, että kohdemailta löytyy uskallusta sanoa mitä halutaan ja mihin suuntaan pyritään, huomautti professori Ashorn säätiöiden hyödyntämisen mahdollisuuksista keskusteltaessa. Paneelikeskustelussa mukana olleen Kimmo Kiljusen mukaan keskeistä on nimenomaan voimavarojen kohdentaminen.
Tahto täytyy herättää
Professori Ashorn toi esiin ihmisen eloonjäämisen ja terveyden kolme peruspilaria: ruoka, vesi ja suoja. Neljänneksi kohdaksi lisättiin rauha. Vasta näiden perusasioiden ollessa kunnossa voidaan alkaa puhua terveydenhuollosta.
Terveydenhuollon rakenteiden kehittämisen lisäksi pitää myös panostaa ihmisten tahtoon edistää omaa terveyttään. Kätilö ja antropologi Johanna Sarlio-Niemisen mukaan tässä on tärkeää ihmisten kuunteleminen ja esimerkin antaminen. Ihminen kopioi sitä minkä kokee hyväksi.
Myös kehityspolitiikassa pitää olla todellista tahtoa. Puhujat olivat yhtä mieltä siitä, että mikäli lähdetään tekemään jotain, johon valtio itse ei ole sitoutunut, ei tuloksiakaan saada aikaan. Kehitysmaiden täytyy itse asettaa terveys etusijalle, ja ulkopuolinen tuki tulee kohdistaa ensisijaisesti kansallisiin terveysjärjestelmiin.
Mitä tekee Suomi?
Ulkoministeriön Pasi Hellman kertoi Suomen panostavan terveyteen kehityspolitiikassaan erityisesti YK:n erityisjärjestöjen, näiden erityisohjelmien sekä rahoituslaitosten kautta. Myös kansalaisjärjestöille annetusta tuesta osa kohdistuu suoraan terveyteen.
Per AshornSuomen kehityspolitiikan sisältöä ja suuntaa tullaan tarkistamaan ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen uuden kehityspoliittisen ohjelman laadinnan myötä. Rilli Lappalaisen mukaan ohjelmassa voisi hyvin antaa entistä enemmän painoarvoa äitien ja lasten terveydelle.
Professori Ashorn painotti tiedon ja koulutuksen merkitystä. Esimerkiksi Suomen olosuhteisiin kehitettyä neuvolajärjestelmää ei professori Per Ashornin mukaan voi sellaisenaan viedä toiseen maahan. Hyviä käytäntöjä voi toki menestyksekkäästi soveltaa. Lisääntyneen tiedon kautta jokainen maa voi poimia itselleen sopivimmat ominaisuudet kustakin järjestelmästä.
Yleisön joukosta huomautettiin, että terveysjärjestelmien tukeminen on yksi tärkeimmistä keinoista edistää terveyttä. Rakenteiden kehittäminen on samalla keinoista kallein. Professori Ashorn kuitenkin muistutti, että ennenaikaisten syntymien vähentäminen, terveystyöntekijöiden kouluttaminen ja penisilliinin ja rokotteiden jakaminen ei vaadi paljoa rahaa. Näillä keinoilla myös voidaan puuttua suurimpaan osaan lapsikuolleisuuden takana olevista syistä.
World Visionin ja Pelastakaa Lasten seminaari ”Suomi ja maailman lapsikuolleisuuden vähentäminen” pidettiin Kansallissalissa Helsingissä 25.10.2010. Tilaisuuden paneelikeskustelua veti toimittaja Tuomas Forsell. Seminaarin avasi ja päätti Suomen World Visionin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Sami Lahdensuo.
Kuvat: Pelastakaa Lapset / World Vision
Presidentti Halonen vastaanotti kampanjan vetoomuksen
10.9.2010
Copyright © Tasavallan presidentin kansliaPresidentti Tarja Halonen vastaanotti Älä pese käsiäsi -kampanjan vetoomuksen Presidentinlinnassa perjantaina 10. syyskuuta. Vetoomusta luovuttamassa olivat World Visionin toiminnanjohtaja Tiina Saukko, Pelastakaa Lasten pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta, yhteiskuntasuhteiden päällikkö Sami Lahdensuo sekä kampanja-assistentti Eveliina Hakulinen.
Yli kolme ja puoli tuhatta vetoomuksen allekirjoittanutta suomalaista lähettivät presidentti Halosen mukana terveisensä YK:n syyskuussa järjestettyyn huippukokoukseen toiveenaan suurempi kansainvälinen panostus lasten ja äitien terveyteen. Nimien keruu kuitenkin jatkuu yhä Suomen uutta hallitusta odotellessa. Vetoomuksessa vaaditaan Suomea nostamaan lapsikuolleisuuden vähentäminen yhdeksi kehityspolitiikkansa keskeiseksi tavoitteeksi.
Tasa-arvolla lapsikuolleisuus laskuun
8.9.2010
Kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön tuore raportti painottaa tasa-arvoa lapsikuolleisuuden vähentämisessä. Viimeisen vuosikymmenen aikana olisi voitu pelastaa neljä miljoonaa lasta, jos apu olisi saavuttanut myös köyhimmät lapset.
”Lapsikuolleisuuden vähentämisessä on edistytty merkittävästi, mutta 8,8 miljoonaa lasta kuolee yhä joka vuosi”, sanoo kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön varapääjohtaja Carolyn Miles. ”Liian usein lapsen asuinpaikka tai vanhempien varallisuus määrää, saako lapsi tehokasta, edullista, elintärkeää hoitoa. Meidän täytyy yhdessä tehdä töitä näiden kohtalokkaiden epätasa-arvoisuuksien poistamiseksi – eikä ainoastaan maiden välillä vaan myös maiden sisällä.”, Miles summaa. Maiden sisällä olevat alueelliset ja perheiden väliset epätasa-arvoisuudet terveyspalvelujen saavutettavuudessa jäävätkin helposti huomiotta maiden välisiä eroja korostettaessa.
Maailman lapsikuolleisuusluku on pienentynyt 28 prosentilla vuodesta 1990. Määrä on yhä kaukana siitä tavoitteesta, johon YK:n neljäs vuosituhattavoite pyrkii – kahden kolmasosan vähennykseen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Tästä huolimatta useat maat, joissa pienten lasten kuolleisuusluvut ovat perinteisesti olleet korkealla, ovat parantaneet maansa lasten ja äitien terveydentilaa viime vuosina merkittävästi. Tämän hetken tilastojen valossa 19 valtiota 86:sta lasten kuolleisuustilastojen kärkipäässä olevasta valtioista näyttäisi saavuttavan neljännen vuosituhattavoitteen vuoteen 2015 mentäessä.
Humanitaarisen avun päivänä muistetaan sekä antavia että tarvitsevia
19.8.2010
Maailman humanitaarisen avun päivää vietetään tänään toista kertaa. Päivän kunniaksi humanitaarista työtä tekevät järjestöt ovat avanneet valokuvanäyttelyn Helsingin rautatieasemalle.
Kuva: Jon Warren / World Vision
Humanitaariset katastrofit ovat viime vuosina tulleet yhä lähemmäs myös tavallisten suomalaisten arkea. Media välittää päivittäin kotisohville tietoa luonnonmullistuksista sekä maailman kriisipesäkkeistä. Tänäänkin Pakistanin tulvissa tulee uusia kuolonuhreja. Afganistanin kriisialueen sotakuvaajat lähettävät toimituksiin uutta materiaalia. Massiivisissa katastrofeissa yksilö herkästi unohtuu. Kriiseissä erityisesti lapset ovat haavoittuvaisia. Näiden lasten hyväksi tehty työ muuttuu katastrofien keskellä erityisen arvokkaaksi.
Humanitaarisen avun päivää vietetään Suomessa ensimmäistä kertaa näin näkyvästi. Kuusi kansalaisjärjestöä esittelee maailmalla tekemäänsä humanitaarista avustustyötä Helsingin rautatieasemalle avatussa valokuvanäyttelyssä. Valokuvia katsellessa avun merkitys välittyy katsojalle aivan toisin kuin raportteja tai tilastoja lukiessa.
Lapsille ruokaa ja puhdasta vettä
Katastrofien keskellä ja niiden jälkimainingeissa ilmenee erinäisiä ongelmia, joiden haasteellisuus korostuu entisestään, kun on kyse pienistä lapsista. Useat lapset joutuvat erilleen perheistään, turvattomuus lisääntyy ja hyväksikäytön riski kasvaa. Ihmiset voivat olla pitkiäkin aikoja ilman suojaa, ruokaa ja puhdasta vettä. Aliravittujen lasten määrä lisääntyy, hygienian puutteen ja likaisen veden myötä sairaudet leviävät, eikä paikallisilla työntekijöillä välttämättä ole terveydenhuoltojärjestelmien romahtamisen myötä mahdollisuuksia puuttua asiaan. Lasten koulunkäynti keskeytyy, ja traumaattiset kokemukset vaikuttavat lasten henkiseen kehitykseen. Näihin ongelmiin humanitaarista työtä tekevät järjestöt pyrkivät puuttumaan työskennellessään katastrofialueilla.
Tällä hetkellä yli miljoona lasta Pakistanissa on tulvien vuoksi pikaisen avun tarpeessa. Saastunut juomavesi levittää ripulitauteja, jotka ovat erityisen kohtalokkaita pienille lapsille. Pelastakaa Lapset yhteistyössä YK:n sekä muiden järjestöjen kanssa on perustanut alueelle liikkuvia terveydenhuollon yksiköitä, jotka jakavat tietoa sekä lääkkeitä ja hoitavat akuutteja sairastapauksia. Ruokapula on toinen kasvava ongelma, johon järjestöt pyrkivät tuomaan helpotusta. World Vision on maailman suurin ruoka-avun toimittaja, ja vie tälläkin hetkellä puhdasta vettä ja ruokaa yli kymmenelle tuhannelle Pakistanin katastrofista kärsivälle.
Humanitaaristen työntekijöiden turvattomuus lisääntynyt
Samalla kun humanitaarisen yhteisön valmiudet reagoida nopeasti ja tehokkaasti ovat viimeisten 20 vuoden aikana kasvaneet merkittävästi, myös humanitaaristen työntekijöiden turvallisuus heikentynyt. Kun vuonna 1999 humanitaarisiin työntekijöihin kohdistuneissa väkivallanteoissa kuoli 30 työntekijää, oli heitä viime vuonna jo 102. Tietoisuuden ja kunnioituksen lisääminen humanitaarisen avun periaatteita kohtaan on paras tapa lisätä avustustyön turvallisuutta. Humanitaarisen avun päivänä muistutetaankin avustustyön periaatteista, joita ovat inhimillisyys, puolueettomuus, tasapuolisuus sekä riippumattomuus.
Hädässä olevien auttamiseksi tehty työ koskettaa niin humanitaarista työntekijää, päättäjää kuin tavallista kansalaistakin. YK:n pääsihteerin Ban Ki-Moonin viesti humanitaarisen avun päivän viettoon kokoaa erilaiset yksilöt saman päämäärän alle: ”Tänä päivänä uudistamme ennen kaikkea sitoumuksemme auttaa maailman hädänalaisia, äänioikeudettomia ja marginalisoituja ihmisiä, mikä on humanitaarisen yhteisön muuttumaton tehtävä. Osoitamme tänään kunnioitusta rohkeille humanitaarisen avun työntekijöille. Näillä miehillä ja naisilla on erilaiset taustat, mutta he jakavat vakaumuksen: kärsivien ihmisten auttaminen on yhteinen velvollisuutemme.”
Kuva: World Vision / Pelastakaa LapsetHumanitaarista apua annetaan ensihoitona aseellisten konfliktien ja luonnonkatastrofien uhreille. Vuonna 2003 elokuun 19. päivänä pitkään konfliktialueilla humanitaarista työtä tehnyt YK:n erikoislähettiläs Sergio Vieira de Mello menehtyi pommi-iskussa Bagdadissa. Humanitaarisen avun päivää vietetään Vieira de Mellon sekä 21 muun Bagdadin iskuissa kuolleen työntekijän muistoksi. Pelastakaa Lasten, Suomen World Visionin, Fida Internationalin, Kirkon Ulkomaanavun, Plan Suomen sekä Suomen Lähetysseuran kokoama humanitaarisen avun valokuvanäyttely on nähtävissä Helsingin rautatieaseman länsisiivessä 31.8. asti.
Pakistanin tulva-alueella puute puhtaasta vedestä
11.8.2010
Pakistanin tulvat laajenevat rankkasateiden myötä yhä laajemmalle alueelle. Taudit leviävät likaisen veden välityksellä.
YK:n lastenrahasto UNICEFin mukaan Pakistanin tulvat ovat pahimmat 80 vuoteen. Kylien ja kaupunkien yli huuhtoutuvat vesimassat sekä pelloilla vellovat mutavedet ovat tuhonneet sadon, saastuttaneet juomaveden ja vaurioittaneet rakennuksia. Arviolta jo 14 miljoonaa ihmistä on hätäavun tarpeessa. Satojatuhansia ihmisiä on avun ulottumattomissa hankalien kulkuyhteyksien päässä. Lapset ovat kriisitilanteessa erityisen haavoittuvaisia.
Pelastakaa Lapset sekä kansainvälinen World Vision työskentelevät Pakistanin tulva-alueilla auttaen rankkasateiden uhreja. Pelastakaa Lasten työntekijät ovat kohdanneet useita vanhempansa kadottaneita tai menettäneitä lapsia. Myös lapsia on kateissa. World Visionin työntekijät kertovat hätäavun perille saamisen vaikeutuneen, kun uusien rankkasateiden myötä teitä vaurioituu ja siltoja murtuu.
Taudit leviävät likaisen veden myötä
Tautien leviäminen ja ruoan loppuminen ovat tämän hetken suurimpia huolenaiheita. Pelastakaa Lasten tavoittamista kotitalouksista noin puolella ei ole enää ruokaa varastossa. Puhtaan veden puutteessa monet käyttävät juomavetenään saastunutta vettä.
Ulkoministeriön mukaan Suomesta Pakistanin tulvauhreille lähtemä humanitaarinen apu keskittyy erityisesti asuinsuojiin, terveyteen, veteen sekä sanitaatioon. Pelastakaa Lapset ja World Vision työskentelevät yhdessä YK:n ja muiden järjestöjen kanssa varmistaakseen avun perille saattamisen.
Kuva: SA Quershi.
Pelastakaa Lapset: http://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/pakistanin-hataapu/
Suomen World Vision: http://www.worldvision.fi/media/tiedotteet/2010/world-vision-auttaa-pakistanin-tulvien-uhreja
Kolmen sepän aukiolla tanssittiin lapsille terveyttä
6.8.2010
Saippuakuplat lentelivät Kolmen sepän patsaan ympärillä Helsingissä, kun näyttelijä Chike Ohanwe ja tanssija Saara Mattsson esittivät malariasääskien hyökkäyksen torstaina 5. elokuuta.
Ohikulkijat saivat osallistua lasten terveyden edistämiseen allekirjoittamalla Älä pese käsiäsi -kampanjan vetoomuksen tai painamalla kädenjälkensä tapahtumateltan seinissä heiluviin kankaisiin.
Sateisesta säästä huolimatta useilla oli hetki aikaa pysähtyä miettimään lasten asemaa maailmalla. Teltan katosta roikkuva malariaverkko antoi osviittaa siitä miten pienten lasten kuolleisuuteen voidaan helposti vaikuttaa. Lasten asiat tuntuivat olevan monen kaduilla kulkevan sydäntä lähellä. Kanta oli yhteinen: lasta ei saa jättää pulaan.
Tänä vuonna maailmassa menehtyy miltei kahdeksan miljoonaa alle viisivuotiasta lasta. Useimmat heistä kuolevat helposti ehkäistävissä ja parannettavissa oleviin tauteihin, kuten keuhkokuumeeseen, ripuliin ja malariaan. YK:n neljännen vuosituhattavoitteen päämääränä on alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuuden vähentäminen kahdella kolmasosalla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Tähän mennessä edistys on kuitenkin ollut liian hidasta ja tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. Suomi on yhdessä muiden maailman valtioiden kanssa sitoutunut toimimaan YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi. Lasten ja äitien terveyden edistämiseen tarvitaan merkittävää lisäpanostusta. Vastuu maailman lasten tulevaisuudesta on meillä kaikilla.
Kuvat: Katri Kurisjärvi / Suomen World Vision.
Kymmenen askelta äidinmaitoon
2.8.2010
Äidinmaito on tehokas suoja tauteja vastaan. Tällä viikolla yli 120 maassa vietetään kansainvälistä rintaruokintaviikkoa.
Kansainvälinen rintaruokintaviikko käynnistyy vuosittain elokuun ensimmäinen päivä. Tänä vuonna juhlistetaan 20 vuotta sitten julkaistua ohjelmaa Kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen, jossa Maailman terveysjärjestö WHO sekä YK:n lastenrahasto UNICEF antavat neuvoja äitiyshuollon yksiköille sekä vastasyntyneitä hoitaville tahoille rintaruokintakulttuurin levittämiseksi.
Ohjelman mukaan äitiä tulisi muun muassa kannustaa imettämään heti lapsen ollessa ensimmäistä kertaa hereillä synnytyksen jälkeen. WHO suosittelee äidinmaitoa lapsen ainoaksi ravinnoksi puolivuotiaaksi asti ja muun ravinnon ohella annettavaksi ainakin kahteen ikävuoteen saakka.
Rintamaito vähentää lapsikuolemia
Rintaruokinta on todettu tehokkaimmaksi keinoksi taata vastasyntyneelle lapselle tarpeellisten vitamiinien ja ravinteiden riittävä saanti. Tästä huolimatta moni äiti ei imetä lastaan. Maailman terveysjärjestö korostaa terveystyöntekijöiden antamien neuvojen merkitystä vastasyntyneen kannalta, jotta äidit ymmärtäisivät rintaruokinnan merkityksen ja oppisivat ruokkimaan lapsiaan oikein. Lisäksi äitien ravitsemukseen olisi tarpeellista kiinnittää enemmän huomiota. Aliravitun äidin tuottama maito on laadultaan heikkoa, eikä se välttämättä edes riitä lapsen tarpeisiin. Monilla alueilla, erityisesti eteläisessä Aasiassa, naiset näkevät nälkää useammin kuin miehet.
UNICEF arvioi, että yli miljoona alle viisivuotiasta lasta voitaisiin pelastaa vuosittain, jos lapset saisivat ainoastaan äidinmaitoa ensimmäisen kuuden elinkuukautensa aikana. Äidinmaito sisältää rasvahappoja ja muita tarpeellisia ravinteita, jotka ovat välttämättömiä vauvan kehitykselle. Rintamaito takaa myös paremmin ravinnon puhtauden kuin pulloissa annettavat korvikkeet. Välineiden desinfioimiseen ei kaikkialla ole mahdollisuutta, ja tieto hygieniasta saattaa olla puutteellista.
Suomessa Arvo Ylppö edelläkävijänä
Myös Suomessa on pitkään käyty keskustelua rintaravinnon merkityksestä lapsen terveyden edistämiselle. Suomen äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmän isänä pidetty Arvo Ylppö otti jo 1900-luvun alkupuolella kantaa äidinmaidon etuihin ja ravinnon puhtauden merkitykseen. Imeväiskuolleisuus oli vuosisadan alun Suomessa erittäin suuri. Korvikeruokittujen lasten kuolleisuus oli jopa kolminkertainen rintamaidolla ruokittujen lasten kuolleisuuteen verrattuna
Imetystä ryhdyttiin rajoittamaan 1900-luvun alussa äitien huonon ravitsemustilan vuoksi. Ylppö totesi kuitenkin äidinmaidon suojaavan lapsia infektioilta sekä ripulitaudeilta. Hän perusti ensimmäisen äidinmaitokeskuksen Helsinkiin vuonna 1936, ja vähitellen, yleisen hygieniatason parantuessa, keinoruokitutkin lapset alkoivat säilyä hengissä.
1990-luvun puolivälistä lähtien myös Suomessa ryhdyttiin edistämään imetystä WHO:n ja UNICEFin kansainvälisen kymmenen askeleen ohjelman avulla. Tänä päivänä imeväiskuolleisuus Suomessa on keskimäärin kolme lasta tuhannesta lapsesta. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on yksi listan kärkimaista, kun taas esimerkiksi listan synkimmässä päässä pysyttelevän Angolan imeväiskuolleisuus on keskimäärin 178 lasta tuhatta imeväistä kohden.
Kuva: Justin Douglas / World Vision.
Lapsella on oikeus juomaveteen
29.7.2010
YK julisti eilen, keskiviikkona, puhtaan veden ja sanitaation yleismaailmalliseksi ihmisoikeudeksi. YK:n suositusten mukaan jokaisella tulisi olla käytettävissään 20 litraa puhdasta vettä päivässä.
Puhdas ja turvallinen juomavesi sekä sanitaatio on ihmisoikeus, joka vaikuttaa oleellisesti elämänlaatuun ja muiden ihmisoikeuksien toteutumiseen. Näin YK julisti eilen, keskiviikkona 28. päivä heinäkuuta. Lähes 900 miljoonaa ihmistä elää maapallolla ilman puhdasta juomavettä. Perushygienian, viemäröinnin ja jätehuollon puute on 2,6 miljardin ihmisen arkipäivää.
Terveys ja koulutus kulkevat käsi kädessä
Puhtaan juomaveden puute aiheuttaa tutkimusten mukaan vuosittain 1,5 miljoonan alle 5-vuotiaan lapsen kuoleman. On laskettu, että veden ja puutteellisen sanitaation aiheuttamat sairaudet verottavat lasten koulunkäyntiä vuodessa jopa 443 miljoonan koulupäivän verran. Koulutuksen merkitys terveyden edistämisessä on yhtälailla merkittävä; muun muassa naisten kouluttamisella on todettu olevan suuri merkitys lapsikuolleisuuden vähentämisessä.
Vuonna 1948, lähes 62 vuotta sitten, YK:n jäsenvaltiot äänestivät voimaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, joka kattoi poliittiset, taloudelliset, kulttuuriset sekä sosiaaliset oikeudet. Tähän mennessä julistus on käännetty 369 kielelle tai murteelle, joiden joukosta löytyy myös suomi. Veden ja sanitaation ihmisoikeudeksi julistamisesta on käyty keskustelua nyt jo yli kymmenen vuotta. Tämä keskustelu saatiin päätökseen eilen YK:n yleiskokouksessa .
YK:n yleiskokouksen 192 jäsenvaltioista 122 äänesti uuden ihmisoikeuden puolesta. 41 valtiota jättivät kokonaan äänestämättä.
Kuva: Aubrey Wade / Save the Children.
Lue lisää World Visionin sivuilta: ”Puhdas vesi edistää ihmisoikeuksien toteutumista”
Lue World Visionin vesihankkeesta ja vesijuoksusta:
”Ministeri tutustui vesihankkeeseen Keniassa”
”Vesi juoksuttanut suomalaisia”
Ruoka loppui tänä vuonna aikaisin
29.6.2010
Lähes puolet Nigerin väestöstä, 3,3 miljoonaa ihmistä, on kiireellisen hätäavun tarpeessa. Talven ruokavarastot loppuivat kesäkuun sijaan jo helmikuussa; kuivuus heikensi viime vuoden satoa ja tappoi karjaa. Myös ruoan hinta on noussut, mikä hankaloittaa ennestään erityisesti köyhien perheiden tilannetta. Nigerin lapsikuolleisuusmäärät ovat jo valmiiksi maailman suurimpia. Joka kuudes lapsi ei elä yli viisivuotiaaksi.
Ruokakriisi uhkaa aiheuttaa arviolta 378 000 lapselle vakavan aliravitsemustilan, ja 1,2 miljoonaa lasta tulee tämän hetken arvioiden mukaan kokemaan lievempää aliravitsemusta. Aliravitsemus aiheuttaa lapsille monien sairauksien lisäksi kasvun hidastumista sekä henkisen kehityksen häiriöitä. Niger kärsii vuosittain kuivuudesta ja sen aiheuttamasta ruokapulasta, mutta tänä vuonna ongelma on huomattavasti massiivisempi kuin edellisinä vuosina. Vuoden 2005 ruokakriisissä oli kyse ruoan saatavuudesta. Tänä vuonna ruokaa on, mutta hintojen kohoamisen vuoksi perheet, joiden omat ruokavarastot ovat loppuneet, eivät kykene ostamaan ruokaa ulkopuolisilta tahoilta.
Kansainvälinen Pelastakaa Lapset sekä World Vision pyrkivät molemmat tahoillaan toimimaan nopeasti kriisin lievittämiseksi.
Kuva: Save the Children
Ilmaista terveydenhuoltoa Sierra Leonessa
23.6.2010
Viime kevääseen asti terveydenhuolto on ollut varallisuudesta riippumatta maksullista kaikille. 27. päivä huhtikuuta Sierra Leonen presidentti Ernest Bai Koroma julkisti maahan uuden terveydenhuoltojärjestelmän, jossa kaikki alle 5-vuotiaat lapset sekä raskaana olevat ja imettävät äidit pääsevät ilmaisen terveydenhuollon piiriin. Tämän uudistuksen odotetaan vaikuttavan jopa 1,2 miljoonan sierraleonelaisen elämään.
Sierra Leone kuuluu maailman köyhimpiin valtioihin. Maan sisällissota päättyi vuonna 2002 ja yli 70 prosenttia väestöstä elää yhä alle dollarilla päivässä. Sierra Leonessa synnyttäminen on vaarallista ja joka viides lapsi kuolee ennen viidettä ikävuottaan. Joka kahdeksas äiti kuolee synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin, ja naisten eliniänodote on vain 42 vuotta.
Pelastakaa Lapset on toiminut maassa jo ennen sisällissodan loppumista. Lapsille ja äideille on tarjottu suojaa, ilmaista terveydenhuoltoa sekä pääsyä koulutuksen pariin. Ongelmana onkin ollut terveysklinikoiden ruuhkautuminen kalliiden valtion sairaaloiden kumistessa tyhjyyttään. Nyt, ilmaisen terveydenhuollon myötä tilanteen uskotaan muuttuvan, mutta samalla uudistuksen alkutaipaleella myös ulkopuolisesta tuesta tulee entistä merkityksellisempää. Sierra Leone on hyvä esimerkki valtiosta, jossa vähäisistä resursseista huolimatta tahtoa ihmisten terveystilanteen parantamiseksi löytyy.
Vastaavia uudistuksia on tehty erinomaisin tuloksin myös muissa valtioissa. Hankalien kulkuyhteyksien päässä, keskellä Himalajan vuoristoa, neljä vuotta sitten päättyneen sisällissodan merkitsemä pieni Nepal on viidessä vuodessa saanut lapsikuolleisuutensa tippumaan kolmanneksella. Maan äitiyskuolleisuus on Nepalin väestön terveystutkimuksen mukaan vähentynyt lähes 50 prosentilla vuodesta 1996. Viimeisimpien laskelmien mukaan Nepal on jo saavuttanut YK:n neljännen vuosituhattavoitteen, alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuuden vähentämisen kolmasosaan vuoden 1990 tasosta. Vastasyntyneiden kuolleisuusluvuissa on kuitenkin yhä paljon parantamisen varaa, ja maan levottomuudet aiheuttavat notkahduksia muuten suotuisiin tilastoihin.
Kuva: Save the Children
Maailma Kylässä sai vieraakseen terveysasiantuntijan Intiasta
31.5.2010
Sarojitha Arokiaraj Maailma kylässä -teltassaSarojitha Arokiaraj, Intian World Visionin terveysasiantuntija, kertoo Intian terveyskampanjan saavuttaneen jo heti ensimmäisillä askeleillaan varsin suuren yleisön. Intiassa lasten ja äitien terveys on päivänpolttava aihe. 2,1 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kuolee maassa vuosittain. Intian lapsikuolleisuus haukkaa leijonanosan koko maailman kattavista lapsikuolleisuustilastoista; lähes yhden neljäsosan yhdeksästä miljoonasta vuosittaisesta kuolemasta. Ravinto on yksi suurimmista huolenaiheista. Syntymää edeltävistä kuolemista jopa 50 % johtuu aliravitsemuksesta.
Sarojitha saapui perjantaina Suomeen kertomaan Intian Child health Now -kampanjan vaiheista viikonlopun Maailma Kylässä -festivaaleille. Toimittaja Perttu Iso-Markku haastatteli Sarojithaa lauantaina Mekong-lavalla Rautatieaseman kupeessa.
Terveyspalvelut jokaisen ulottuville
Intiassa on suuri tarve terveyspalveluille, mutta toisaalta tällä sektorilla on myös olemassa tarjontaa. ”Ongelmana on, etteivät kysyntä ja tarjonta aina kohtaa”, Sarojitha kertoo. Marraskuussa lanseeratun terveyskampanjan avulla halutaan saattaa yhteisöt liikekannalle ja painostamaan perusterveydenhuollon palveluita muutokseen. Yhteisöjen ääni pyritään saamaan kuuluviin niin paikallisella, kansallisella kuin globaalillakin tasolla, jotta terveydenhuolto saataisiin jokaisen kodin ulottuville.
Tämän tavoitteen edistämistä tuetaan myös Suomessa. Suomen kehityspoliittisen linjauksen muuttamiseen tähtäävä vetoomus keräsi Maailma kylässä -festivaaleilla jo 547 nimeä. Lisäksi Sola Voiman lahjoittamia kampanjasaippuoita jaettiin tuhat kappaletta.
Älä pese käsiäsi lapsen oikeudesta elämään
Suomalainen Älä pese käsiäsi -terveyskampanja on lähtenyt liikkeelle kansainvälisen World Visionin Child Health Now -kampanjan sekä kansainvälisen Pelastakaa Lasten Every One -kampanjan yhteisistä tavoitteista. Kampanjoiden päämääränä on lapsikuolleisuuden vähentäminen sekä äitien terveydentilan parantaminen YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti vuoteen 2015 mennessä.
Intian eteläisen kaupungin Chennain kesästä Helsingin tuuliseen säähän saapuneelle Sarojitha Arokiarajille suomalaiset ruokatottumukset ja leveät jalkakäytävät olivat eksoottinen kokemus. Maailma Kylässä sen sijaan oli kuin pieni Intia keskellä Helsinkiä. Kuten Chennain kadut, myös Maailma Kylässä kokosi yhteen suuren määrän ihmisiä, ja kojuista löytyi paljon intialaista tavaraa.