Miten lasten terveyteen voidaan vaikuttaa?
Ennaltaehkäisy on avainsana lasten terveyden edistämisessä. Äitien terveys on kiinteässä yhteydessä lapsikuolleisuustilastoihin, joten äitien hyvinvointi on oleellinen tekijä vuosituhattavoitteen saavuttamisessa. Myös naisten koulutuksella on todettu olevan suuri merkitys lapsikuolleisuuden vähentämisessä.
Vuosittain arviolta 1,5 miljoonaa ripuliin kuolevaa lasta voitaisiin pelastaa puhtaan veden, toimivan sanitaation sekä yksinkertaisen ja halvan nestehoidon avulla. Tärkeää on jakaa tietoa tautien hoidosta sekä ulottaa terveyspalvelut sinne missä tarvetta on. Vuosittain noin 350 000 naista kuolee raskausajan tai synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin, kun tietoa, lääkkeitä ja osaavaa apua ei ole saatavilla.
Käsienpesu saippualla on ripulin ja monien muiden tautien ennaltaehkäisyssä helppo ja tärkeä toimenpide. Hygieniakoulutus, antibioottien saatavuuden helpottaminen ja monipuolisempi ravinto vähentäisi keuhkokuumeeseen kuolevien lasten määrää arviolta 85 prosentilla.
Alle kaksivuotiaiden lasten aliravitsemus johtaa hidastuneeseen kasvuun, aivojen heikkoon kehittymiseen ja lisääntyneeseen infektioriskiin – globaalisti arviolta 146 miljoonaa lasta on aliravittuja, ja kolmasosa kaikista lapsikuolemista liittyy aliravitsemukseen. Rintaruokinta ja lisäravinnon käyttö, halvat vitamiinit sekä kivennäisaineet on havaittu tehokkaiksi keinoiksi lasten ja äitien ravitsemustason parantamisessa.
Maiden kansallisten terveysjärjestelmien tukeminen on koettu hyödylliseksi toiminnan muodoksi. Maista ja yhteisöistä löytyy yleensä omat hyväksi koetut ennaltaehkäisevät toimintonsa, joiden toimeenpaneminen kuitenkin kaatuu helposti rahoituksen puutteeseen. Avunantajien tehtäväksi jää tällöin rahoituksen takaaminen. Avun antamisen tapoja tarkastaen voidaan varmistaa, ettei terveyteen kohdistettu apu mene ainoastaan kaupunkien sairaaloille, vaan ulottuu myös apua usein eniten tarvitseville maaseudun köyhille yhteisöille.
Kuva: Pieni poika odottaa, kun hänen äitinsä käy HIV-testeissä Mumbaissa. Slummeissa kiertävillä World Visionin hiv-klinikoilla testataan päivän aikana jopa 30 henkilöä. Veera Sydänmaanlakka/Suomen World Vision
Tiesitkö:
Lasten rokottaminen keuhkotautia vastaan alkoi Suomessa sotien aikana. Kolmoisrokotteeseen siirryttiin 1980-luvulla. Monien ennen vaarallisten tartuntatautien esiintyminen kävi hyvin harvinaiseksi, ja Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, josta tuhkarokko hävisi kokonaan.